Siirry sisältöön

Violanta Unkarilainen

Wikipediasta
Kuningatar Violantan patsas Barcelonassa.

Violanta Unkarilainen (n. 1216 Esztergom1251) oli unkarilainen prinsessa, Aragonian kuningatar, kuningas Jaime I:n puoliso.

Violanta oli Unkarin kuningas Andreas II:n ja ranskalaisen Yolande de Courtenayn (n. 1200–1233) tytär. Violanten äidinisä Pierre de Courtenay kuului ranskalaisen Kapetingien kuningassuvun Courtenay-haaraan ja hallitsi Bysantissa neljännen ristiretken tuloksena syntynyttä ns. Latinalaista keisarikuntaa, äidinäiti oli Flanderin prinsessa Jolanda. Isosetiä olivat keisari Balduin I ja Latinalaisen keisarikunnan hallitsija Henrik I Flanderilainen.

Violanta syntyi Esztergomissa noin vuonna 1216. Hän sai myötäjäisiksi 10 000 hopeamarkkaa ja perintöoikeuden tiettyihin maa-alueisiin Ranskassa ja Namurissa. Violanta ja Jaakko vihittiin Barcelonassa vuonna 1236. Liiton siunasi paavi Gregorius IX.[1]

Violanta oli kuningas Jaakon toinen puoliso. Ensimmäinen avioliitto Eleanor Kastilialaisen kanssa oli päättynyt eroon.[2] Violanta ja Jaakko saivat useita lapsia, joista tuli kuninkaita, kuningattaria ja arkkipiispoja.[3]

  1. Violanta Aragonilainen (1236–1301) Aragonian kuningatar, Jaime I:n puoliso
  2. Constanza Aragonilainen
  3. Pietari III Aragonian kuningas (1240–1285)
  4. Jaime II Mallorcan kuningas (1243–1311)
  5. Ferdinand Aragonilainen (1245–1250)
  6. Sancha Aragonilainen (1246–1251)
  7. Isabella Aragonilainen (1247–1271)
  8. Maria Aragonilainen (1248–1267), nunna
  9. Sancho, Toledon arkkipiispa (1250–1275)
  10. Eleanor Aragonilainen (s. 1251 kuoli nuorena)

Avioliiton aikana Jaime I keskittyi valloittamaan Valenciaa, ja Violanta seurasi häntä rohkeasti rintamalle. Hän keskusteli puolisonsa kanssa sotastrategiasta, mutta pyrki myös painostamaan tätä järjestämään omille lapsilleen kunnon perinnöt ja sivuuttamaan ensimmäisen vaimon synnyttämän pojan Alfonson.[1]

Violentan viimeisiä vuosia varjosti puolison yhä avoimempi seurustelu Teresa de Vidauran kanssa. Teresa synnytti kuninkaalle ainakin kaksi aviotonta lasta ja Jaime mennä tämän kanssa naimisiin, mutta paavi ei myöntänyt avioeroa, joten Violenta pysyi kuningattarena elämänsä loppuun asti.[1]

Violenta on haudattu Real Monasterio de Santa Maria de Vallbonaan. Hänen perustamassaan kaupungissa Castellon de la Planassa järjestetään joka vuosi juhlat hänen kunniakseen, ja joku tyttö valitaan kaupungin kuningattareksi juhlien ajaksi.[3]

  1. a b c Miron E. L.: The Queens of Aragon: Their Lives and Times, s. 100–103. Stanley Paul & Co, 1913. archive.org Viitattu 17.3.2014. (englanniksi)
  2. James I Encyclopedia Britannica. Viitattu 17.3.2014. (englanniksi)
  3. a b Jolánta, Spanish Queen from Hungary 2008. Magyar News. Arkistoitu 17.3.2014. Viitattu 17.3.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.