Vilnohirsk
| Vilnohirsk Вільногірськ |
|
|---|---|
.jpg) Vilnohirskin rautatieasema. |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Vilnohirsk |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Ukraina |
| Alue | Dnipropetrovskin alue |
| Piiri | Kamjansken piiri |
| Perustettu | 1956 |
| Kaupungiksi | 1964 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Kokonaispinta-ala | 10 km² |
| Väkiluku (2021) ([2]) | 22 458 as. |
Vilnohirsk (ukr. Вільногірськ; ven. Вольногорск, Volnogorsk[3]) on kaivos- ja teollisuuskaupunki Ukrainan Dnipropetrovskin alueen Kamjansken piirissä.[1][4][2][5] Vilnohirsk sijaitsee Dneprin vesistöön kuuluvan Samotkanjoen yläjuoksulla, noin 65 kilometriä piirikeskus Kamjansken keskustasta länteen ja 100 kilometriä aluekeskus Dniprosta länteen.[1][3] Kaupungissa on Dnipron ja Kiovan välisen rautatien rautatieasema.[1]
Ukrainan tilastokeskus arvioi Vilnohirskin väkiluvuksi 22 458 asukasta vuoden 2021 alussa.[2] Vuonna 2001 kaupungin väkiluku oli 23 782. Tuolloin 85,8 prosenttia asukkaista oli ukrainalaisia, 12,7 prosenttia venäläisiä, 1 prosentti armenialaisia ja 0,8 prosenttia valkovenäläisiä sekä monia muita kansalaisuuksia.[1]
Zaporižžjan sitšin aikakaudella kasakkajoukkojen reitti kulki paikkakunnan kautta; esimerkiksi vuonna 1648 hetmani Bohdan H’melnytskyin armeijan joukot kulkivat taisteluun tätä kautta.[1]
Vilnohirsk on perustettu 1956 (toisen lähteen mukaan nimetty 1958) työläisten asutustaajamaksi, kaupungin aseman se sai 1964.[4][1] Se on teollisuuskaupunki, jossa valmistetaan muun muassa lasia, vahvistettuja betonituotteita, tiiliä ja purkitettuja elintarvikkeita.[4] Maaperässä on harvinaisten, Ukrainan taloudelle tärkeiden metallien esiintymiä.[1] Kaupungissa toimiikin kaivos- ja metallikombinaatti, joka tuottaa muun muassa titaanimalmia.[1][4][6]
Vilnohirsk on Ukrainan vuonna 2020 tehdyn aluehallintouudistuksen jälkeen kuulunut Kamjansken piiriin;[5] tätä ennen se kuulunut aiempaan Verh’nodniprovskin piiriin [4] ja ollut sitten suoraan Dnipropetrovskin alueen alainen, alueellisesti merkittävä kaupunki.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j О. О. Волощук, Л. Ю. Погребняк: Vilnohirsk Entsyklopedija Sutšasnoja Ukrajiny - Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. 2005. Viitattu 2.6.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b c Marija Timoninoija & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2021 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2021 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2021) 2021. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 14.2.2022. Viitattu 2.6.2022. (ukrainaksi), (englanniksi)
- ↑ a b Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:700 000. s. 157-158. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
- ↑ a b c d e Danylo Husar Struk (editor): Vilnohirske (pdf) (pdf-tiedostossa teoksen V-kirjaimella alkavat artikkelit) Encyclopedia of Ukraine. Volume V: St-Z, s. 606; ISBN 9781442632905 (ebook, 29.1.2016). 1993. University of Toronto Press. Viitattu 2.6.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Viitattu 2.6.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Ukraine's 2016 exports of titanium ore up 57.1% on year 11.1.2017. Unian, unian.info. Viitattu 2.6.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vilnohirsk Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
