Ville Airola
Wilhelm (Ville, William) Airola (vuoteen 1906 Andersin, 16. toukokuuta 1872 Pieksämäki – 3. tammikuuta 1930 McIntyre)[1] oli kanadansuomalainen teatterinjohtaja ja kapellimestari. Airola oli Felix Hyrskeen ja Anna Talman ohella ensimmäisiä Pohjois-Amerikan suomalaissiirtolaisten keskuudessa vaikuttaneita teatterihahmoja.[2]
Pieksämäellä syntynyt Airola pääsi 17-vuotiaana oppilaaksi Mikkelin tarkk’ampujapataljoonan soittokuntaan. Airola oli armeijan palveluksessa 14 vuoden ajan, jonka jälkeen hän muutti Kotkaan vuonna 1903. Airola toimi muun muassa Kotkan työväenyhdistyksen soittokunnan ja näytelmäseuran johtajana. Vuosina 1905–1906 hän työskenteli myös Kotkassa ilmestyneen Eteenpäin-lehden päätoimittajana.[3]
Joulukuussa 1906 Airola lähti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Airola toimi teatterin-, kuoron- ja orkesterinjohtajana Fitchburgissa, Waukeganissa, Ironwoodissa ja Monessenissa sekä myöhemmin Kanadaan muutettuaan Torontossa, Timminsissä, Sudburyssä, Port Arthurissa ja Fort Williamissa. Hän vaikutti myös sosialistisessa Finnish Organization of Canada -järjestössä.[4] Airola on säveltänyt musiikkia muun muassa Kaapro Jääskeläisen näytelmiin.[2] Viimeiset 20 vuotta Airola asui McIntyressä (nyk. Thunder Bay), jossa hän kuoli vatsasyöpään 57-vuotiaana tammikuussa 1930. Airola on haudattu Intolan hautausmaalle.[1][4]
Ville Airolan ensimmäinen puoliso oli Amalia Smolander (1868–1924), joka jäi pariskunnan lasten kanssa Suomeen.[5] Fitchburgissa Airola avioitui Vehkalahdella syntyneen Emma Pekkasen (1885–1967) kanssa.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Ville Airolan kuolinilmoitus. Vapaus, 20.1.1930, s. 3. SFU Digitized Newspapers. Viitattu 16.5.2022.
- ↑ a b Pakinaa suomalaisten näyttämäharrastuksista Amerikassa. Työväen näyttämötaide, 1926, nro 7-8, s. 133-134. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.5.2022.
- ↑ Ville Airola kuollut. Eteenpäin, 7.2.1930, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.5.2022.
- ↑ a b Toveri Ville Airola kuollut. Vapaus, 4.1.1930, s. 1. SFU Digitized Newspapers. Viitattu 16.5.2022.
- ↑ Manalle mennyt toveritar. Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, 12.9.1924, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.5.2022.
- ↑ Ville Airola 26.4.2022. Geni. Viitattu 16.5.2022.