Vihdin pitäjänmakasiini
| Vihdin pitäjänmakasiini | |
|---|---|
| Vichtis sockenmagasin | |
| Sijainti | Vihdin kirkonkylä, Vihti |
| Rakennustyyppi | Pitäjänmakasiini |
| Perustettu | 12. syyskuuta 1750 |
| Valmistumisvuosi | 1811 |
| Suunnittelija | Carl Fredrik Arnkihl |
| Urakoitsija | Pistol |
| Omistaja | Vihdin Maataloussäätiö |
| Käyttäjä | Vihdin museo |
| Runkorakenne | Hirsi |
| Julkisivumateriaali | Laudoitus |
| Kerrosluku | 3 |
 |
|
Vihdin pitäjänmakasiini on Vihdissä, Uudellamaalla sijaitseva vanha lainajyvästö, eli pitäjänmakasiini. Rakennus sijaitsee Vihdin kirkonkylässä Vihdin pappilan entisten peltoalueiden lähellä sijaitsevalla kummulla.[1] Pitäjänmakasiiniin kerättiin siemenviljaa katovuosien varalle parhaimmillaan jopa 4 000 tynnyriä. Viljan varastointi makasiiniin päättyi 1915 ja rakennus siirtyi Vihdin Maataloussäätiön omistukseen vuonna 1948. Kotiseutumuseotoiminta rakennuksessa aloitettiin 1959. Nykyisin rakennus on Vihdin museoon kuuluva Viljamakasiinimuseo.[2] Rakennus on osa Museoviraston valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristoksi luokittelemaa, suojeltua Vihdin kirkonkylän ja Vanhalan viljelymaisemaa.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihdissä päätettiin pitäjänmakasiinin perustamisesta 12. syyskuuta 1750. Ensimmäinen pitäjänmakasiini toimi Sukselan kylässä sijainneessa aitassa. Makasiinin ensimmäinen ohjesääntö tuli voimaan vasta 1773.[1][4]
11. marraskuuta 1810 päätettiin kuitenkin uuden makasiinin rakentamisesta vanhan käytyä ahtaaksi. Uuden pitäjänmakasiinin piirustukset teki kapteeni Carl Fredrik Arnkihlin piirustusten mukaan. Rakennusmestariksi valittiin reserviläinen nimeltään Pistol, joka oli luvannut suorittaa rakennustyön 50 markalla. Hirsinen, kolmikerroksinen rakennus, joka valmistui 1811 laudoitettiin ja maalattiin punaiseksi. On laskettu että makasiiniin mahtuu 4 000 tynnyriä viljaa. Vihdin pitäjänmakasiinin toiminta lakkautettiin 17. toukokuuta 1956 ja nykyisin rakennus toimii museona. Rakennuksen omistaa Vihdin Maataloussäätiö.[1][5][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Vihdin asutushistoriaa, kulttuurimaisemaa ja vanhaa rakennuskantaa, s. 26. Vihdin rakennuskulttuurisäätiö, 2012. ISBN 978-952-67512-4-5.
- ↑ Aurell, Pirkko: Signe Brander Vihdissä, s. 13. Vihdin kameraseura Signe Branderin jäljillä. Vihdin museo, 2007. ISBN 978-952-99944-0-3.
- ↑ RKY - Kohdetiedot rky.fi. Viitattu 14.12.2021.
- ↑ a b Pirkko Aurell: Pitäjänmakasiinitoiminnan alkamisesta 250 vuotta bin.yhdistysavain.fi. Viitattu 15.12.2021.
- ↑ Museokortti-kohde: Vihdin museo www.museot.fi. Viitattu 14.12.2021.