Vieraskirja
Vieraskirja on kirja, johon vieraat kirjoittavat terveisiä tai nimikirjoituksensa. Vieraskirjaa käytetään kotona, juhlissa, museossa tai muussa julkisessa laitoksessa tai taidenäyttelyssä.[1] Vieraskirjaan kirjoittaminen voi olla myös seremoniallinen osa arvovieraan käyntiälähde?.
Vieraat voivat kirjoittaa kirjaan esimerkiksi kiitoksensa, runon tai kuvauksen vierailusta.[2][3]
Monilla kutsuilla vieraskirja on korvannut perinteisen käyntikorttikulhon, johon vierailla on ollut tapana jättää oman korttinsalähde?. Taidenäyttelyissä ja museoissa vieraskirja on tapa pitää lukua eri päivien kävijöistä ja heidän asuinpaikkakunnistaan. Näiden tietojen lisäksi näyttelyiden ja tapahtumien vieraskirjoihin kirjoitetaan yhä useammin myös kommentteja kävijän kokemuksista.[3]
Surunvalittelu- ja onnittelukirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vieraskirjan ja adressin välimuotoja ovat surunvalittelu- ja onnittelukirjat esimerkiksi maan suurlähetystöissä valtionpäämiehen kuoleman tai hallitsijaperheen perhetapahtuman johdosta.[4][5]
Vieraskirja verkossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksityishenkilöiden, julkisten laitosten ja yritysten verkkosivustoilla voi myös olla vieraskirjaksi nimetty osio, johon kävijät voivat jättää kommentteja.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hakusana vieraskirja, Nykysuomen sanakirja, osa 6 (TS–Ö), WSOY 1996.
- ↑ Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 1304. WSOY, 1958.
- 1 2 Anu Seppälä ja Anu Virkkunen: Käytös- ja tapatieto, Suuri suomalainen kirjakerho 1985, s. 345.
- ↑ Surunvalittelukirja, Suomi-sanakirja. Viitattu 11.7.2014.
- ↑ Pikkuprinsessalle onnittelukirja myös Helsingissä, Myös suomalaiset voivat onnitella Ruotsin kuningasperhettä uuden jäsenen syntymän johdosta. Iltalehti 23.2.2012, viitattu 10.7.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vieraskirja Wikimedia Commonsissa
