Vesannon kirkonkylän työväentalo
| Vesannon työväentalo | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Vesannon kirkonkylä, Vesanto |
| Valmistumisvuosi | 1950 |
| Suunnittelija | Ukko Mäkeläinen |
| Rakennuttaja | Vesannon Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Korkeus | 5,35 metriä |
| Kerrosala | 299 m² |
| Tilavuus | 1700 m³ |
 |
|
Vesannon kirkonkylän työväentalo tai Vesannon työväentalo on Vesannon kunnan kirkonkylässä sijaitseva työväentalo. Talo on ollut pitkään tyhjillään.[1]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesannon työväenyhdistys perustettiin vuonna 1902.[2] Vuonna 1914 yhdistyksellä oli 19 jäsentä.[3] Ensimmäinen talo valmistui vuonna 1931 vuokratontille, joka koettiin epävarmaksi järjestelyksi. Niinpä vuonna 1939 yhdistys osti oman tontin uutta taloa varten. Tontin ostoa ja rakennusta varten kerättiin rahaa arpajaisilla.[4] Rakennustyöt aloitettiin saman tien, mutta sota-aika katkaisi työt.[5] Ensimmäinen talo myytiin puusepänverstaaksi vuonna 1948, ja uusi talo valmistui lopulta vuonna 1950. Yhdistys sai muun muassa Vesannon kunnalta avustusta talon rakentamiseen.[2] Rakennustyöt tehtiin suurimmaksi osaksi talkoilla, ja jotkut yhdistyksen jäsenet tekivät talkootyötä jopa 2 000 tuntia. Talo sijaitsee parinsadan metrin päässä kirkonkylän keskustasta, maantien varressa.[5]
Vuonna 1970 talo muutettiin hallinnaltaan järjestötaloyhdistykseksi. Omistus jaettiin niin, että 1/3 omisti Vesannon sosialidemokraattinen työväenyhdistys, 1/3 ammattiosastot ja 1/3 SKDL:n järjestöt.[2]
Vuonna 2011 talo oli jo tyhjillään ja lahoamispisteessä. Yksityishenkilö oli käynyt pelastamassa talosta muun muassa yhdistyksen arkistot ja elokuvakoneen.[1] Talo on vuonna 2022 edelleen pystyssä. Nilakan ympäristölautakunta, joka huolehtii Vesannon alueesta, käsitteli työväentaloa kokouksessaan vuoden alussa. Lautakunnalle oli osoitettu huolta talon kunnosta, ja se päätti, että rakennustarkastaja selvittää talon tilanteen ja ”mahdollisuuden tehdä yhteistyötä työväentalon lainmukaiseksi saattamiseen”.[6]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1950 valmistunut talo on pinta-alaltaan 299 neliömetriä, ja siihen kuuluu 12 x 9 metrin kokoinen sali, jossa istumapaikat 200 hengelle, ravintola, keittiö, kaksi asuinhuonetta vahtimestarille ja myöhemmin rakennettu sisä-WC. Lisäksi talossa on 34 neliömetrin kellarikerros, jossa on sauna, putka ja varastotilaa. Talossa oli alusta lähtien sähköt. Ulkoseinät ovat ponttilautaa, vesikatto huopaa, alapohjat betonia ja jalusta säästöbetonia. Talon suunnitteli Vesannon Työväenyhdistyksen silloinen puheenjohtaja, urakoitsija Ukko Mäkeläinen.[2][5]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesanto oli vuosikymmeniä poikkeuksellinen paikkakunta, sillä työväenliikkeen eri suuntaukset toimivat siellä sovussa. Esimerkiksi vappupuhujia vuoroteltiin, ja taloa hoidettiin yhdessä SKDL:n ja sosialidemokraattien kesken. Talossa alettiin esittää elokuvia vuonna 1959, ja elokuvatoiminta jatkui ainakin 1980-luvun lopulle saakka.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Kansan Uutiset 20.7.2011 ku.fi. Viitattu 15.9.2022.
- ↑ a b c d e Hyvönen, Onni: Pohjois-Savon Työväentalot. Kuopio: Pohjois-Savon Sos.dem. Kulttuurityöntekijät ry., 1988. ISBN 951-99956-5-X.
- ↑ Ehrnrooth, Jari: Sanan vallassa, vihan voimalla. Sosialistiset vallankumousopit ja niiden vaikutus Suomen työväenliikkeessä 1905-1914. Suomen historiallinen seura, 1992. ISBN 951-8915-64-4.
- ↑ Savon Työmies 13.7.1938, no 78 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 15.9.2022.
- ↑ a b c Suomen Sosialidemokraatti 5.12.1950, no 329 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 15.9.2022.
- ↑ Nilakan ympäristölautakunta, pöytäkirja nro 1/2022 27.1.2022. Keiteleen kunta, Nilakan ympäristölautakunta. Viitattu 15.9.2022.