Verkkomeriahven
| Verkkomeriahven | |
|---|---|
_(48279246997).jpg) Verkkomeriahven Indonesiassa |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Alaluokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Heimo: | Meriahvenet Serranidae |
| Alaheimo: | Meriahvenet Epinephelinae |
| Tribus: | Epinephelini |
| Suku: | Epinephelus |
| Laji: | quoyanus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Epinephelus quoyanus |
|
| Synonyymit[3] | |
|
|
| Katso myös | |
Verkkomeriahven[4] (Epinephelus quoyanus) on meriahventen (Serranidae) heimoon ja meriahventen (Epinephelinae) alaheimoon kuuluva merivesissä elävä kalalaji. Se aiheuttaa usein ciguatera-myrkytystä.[2][5]
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Verkkomeriahven saavuttaa tavallisesti korkeintaan 35 senttimetrin pituuden (TL). Sen pohjaväritys on vaaleahko ja sillä on päässään ja ruumiissaan suuria limittäisiä tummanruskeita täpliä. Myös evät ovat samankaltaisten täplien peitossa. Väritys on samanlainen nuorella ja aikuisella kalalla. Verkkomeriahvenella on kylkiviivallaan 48–52 suomua. Selkäevässään lajilla on yksitoista piikkiruotoa ja 16–18 pehmeää ruotoa. Peräevässään verkkomeriahvenella on kolme piikkiruotoa ja kahdeksan pehmeää ruotoa. Rintaevissään sillä on 17–19 ruotoa.[6][7][8]
Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Verkkomeriahvenen levinneisyys ulottuu Japanin merialueelta Uuteen Etelä-Walesiin ja lännessä Indonesian kautta Andamaaneille saakka.[3] Lajin elinympäristöjä ovat matalat silttiset rannikkovedet. Sen ravintoa ovat pääasiassa katkaravut, madot, pikkukalat sekä ravut.[1][2] Verkkomeriahvenen on havaittu voivan elää jopa 14 vuoden ikäiseksi. Laji saavuttaa sukukypsyyden keskimäärin 24 senttimetrin mittaisena. Se on protogyyninen hermafrodiitti (yksilöt ovat aluksi naaraita mutta muuttuvat myöhemmin koiraiksi), ja sukupuolenvaihdos tapahtuu noin 33 senttimetrin mittaisena. Hongkongin vesillä lajin lisääntymisaika kestää toukokuusta syyskuuhun.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Sadovy, Y. & To, A.: Epinephelus quoyanus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 8.1.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Epinephelus quoyanus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 8.1.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Parenti, Paolo & Randall, John E.: An annotated checklist of the fishes of the family Serranidae of the world with description of two new related families of fishes. FishTaxa, 2020, s. 78–79. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Varjo, Markku; Koli, Lauri & Dahlström, Harri: Maailman kalojen nimet, s. 72. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
- ↑ A Phylogenetic Re-Analysis of Groupers with Applications for Ciguatera Fish Poisoning. Plos One, 2014, 9. vsk, nro 8. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Randall, John E.; Allen, Gerald R. & Steene, Roger C.: Fishes of the Great Barrier Reef and Coral Sea, s. x. University of Hawaii Press, 1998. ISBN 9780824818951. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.1.2022). (englanniksi)
- ↑ Randall, John E. & Heemstra, Phillip C.: FAO Species Catalogue (Vol 16 – Groupers of the World, s. 220–221. Rooma: FAO, 1983. ISBN 92-5-l 03125-8. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 8.1.2022). (englanniksi)
- ↑ Sadovy, Yvonne & Cornish, Andrew S.: Reef Fishes of Hong Kong, s. 87. Hong Kong University Press, 2000. ISBN 9789622094802. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.1.2022). (englanniksi)
|