Verisukulaisuus
Verisukulaisuus tarkoittaa sukulaisuutta sellaisten ihmisten välillä, joilla on yhteinen biologinen esivanhempi.
Esimerkiksi biologiset sisarukset ovat keskenään verisukulaisia, koska heillä on vähintään yksi yhteinen vanhempi, kun taas esimerkiksi aviopuolisot eivät yleensä ole keskenään verisukulaisia.
Läheisten verisukulaisten DNA:n välillä on enemmän yhtäläisyyksiä kuin kaukaisempien verisukulaisten DNA:n välillä. Identtisten kaksosten DNA:t ovat kokonaan samanlaiset, kun taas vanhemman ja lapsen DNA:t ovat 50-prosenttisesti samanlaiset. Pikkuserkkujen DNA:t ovat enää 3,125-prosenttisesti samanlaiset.[1]
Genetiikan näkökulmasta verisukulaisuusavioliittona pidetään avioliittoa, joka on solmittu pikkuserkkujen tai sitä läheisempien biologisten sukulaisten välillä.[2] Tätä kaukaisempaa verisukulaista ei pidetä merkittävällä tavalla läheisempänä biologisena sukulaisena kuin yleisestä väestöstä satunnaisesti poimittua ihmistä.
Verisukulaisuus laissa ja verisukulaisten väliset liitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monissa maissa on voimassa laki, joka kieltää tietynasteisten verisukulaisten välisen avioliiton ja mahdollisesti näiden välisen seksuaalisen kanssakäymisen. Usein verisukulaisuuden aste kuitenkin vaikuttaa siihen, onko kyseinen avioliitto kielletty laissa. Esimerkiksi valtaosassa Euroopan maista serkkuavioliitot ovat sallittuja. Suomessa näin on ollut vuodesta 1872 lähtien.[3] Kuitenkin lähisukulaisen, kuten lapsen ja hänen vanhempansa sekä sisarusten ja puolisisarusten, välinen avioliitto on kielletty Suomessa.[4]
Serkkuavioliitot ja jonkinasteiset verisukulaisavioliitot ovat verrattain yleisiä joissakin Pohjois-Afrikan, Lähi-Idän, sekä Etelä-Aasian maissa. Esimerkiksi Burkina Fasossa kahden kolmesta avioliitosta arvioidaan olevan kahden verisukulaisen välinen. Useimmissa länsimaissa vastaava luku on korkeimmillaan 1–4 %.[5][6]
Joissakin maissa serkkuavioliittoja pidetään arvostettuna perinteenä[7], kun taas toisissa maissa serkkuavioliitto on tabu ja sitä pidetään insestinä. Biologisten lähisukulaisten insestisistä suhteista syntyvillä lapsilla on tavallista suurempi riski syntyä vammaisena tai sairastua perinnölliseen sairauteen.[8]
Noin 20 prosenttia maailman ihmisistä elää yhteisöissä, joissa verisukulaisten välisiä avioliittoja suositaan. Vähintään 8,5 prosentilla maailman lapsista on vanhemmat, jotka ovat keskenään verisukulaisia.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Autosomal DNA statistics – ISOGG Wiki isogg.org. Viitattu 20.8.2023.
- ↑ Hamamy, Hanan: Consanguineous marriages ncbi.nlm.nih.gov. Heinäkuu, 2012. Viitattu 20.08.2023.
- ↑ Ahola, Veikko & Kuhlman, Irmeli & Luotio, Jorma: Pieni ja paras tietosanakirja, s. 1423. Gummerus Kirjapaino Oy, 1998. ISBN 951-20-5366-7.
- ↑ Avioliitto Tuomioistuinlaitos. Viitattu 20.8.2023.
- ↑ https://facebook.com/mona.chalabi.1:+How Many Americans Are Married To Their Cousins? FiveThirtyEight. 15.5.2015. Viitattu 20.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Inbreeding by Country 2023 worldpopulationreview.com. Viitattu 20.8.2023.
- ↑ Seyed Mohammad Akrami, Zahra Osati: Is consanguineous marriage religiously encouraged? Islamic and Iranian considerations. Journal of Biosocial Science, 2007-03, 39. vsk, nro 2, s. 313–316. PubMed:17059617. doi:10.1017/S0021932006001684. ISSN 0021-9320. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Arthur P. Wolf: Inbreeding, Incest, and the Incest Taboo: The State of Knowledge at the Turn of the Century. Stanford University Press, 2005. ISBN 978-0-8047-5141-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.8.2023). en
- ↑ Darr, Aamra: Consanguineous Marriage and Inherited Disorders bradford.gov.uk. 14.10.2010. Viitattu 20.08.2023.