Venäjän lounaisrintama (ensimmäinen maailmansota)
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
.svg){kind=small} Venäjän keisarillisen armeijan rintamat ensimmäisessä maailmansodassa
| |
| Luoteisrintama
| |
| Länsirintama
| |
| Lounaisrintama | |
| 8. armeija | |
| 11. armeija | |
| 7. armeija | |
| 9. armeija
| |
Venäjän lounaisrintama muodostui keväällä 1916, kun ensimmäisen maailmansodan itärintama oli otettu Nikolai II:n komentoon 3. syyskuuta 1915 (juliaanisen kalenterin mukaan 21. elokuuta 1915) ja kun hän jakoi ylipäällikön vastuunsa kolmelle armeijaryhmälle, joista venäjän kielessä käytettiin nimityksensä niin Venäjän keisarikunnan kuin myös Neuvostoliiton aikana nimitystä rintama.
Venäjän lounaisrintama oli Saksan keisarikunnan ja Itävalta-Unkarin, Bulgarian kuningaskunnan sekä Osmanien valtakunnan vastaisessa taistelussa eteläinen rintama (armeijaryhmä). Sen pohjoispuolella olivat länsirintama ja luoteisrintama.
Ylipäällikkyyden ottaneen Nikolai II:n alaisena lounaisrintamaa komensivat lohkoillaan ratsuväenkenraali Aleksei Brusilov ja suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitš Romanov.
Brusilovin komentoon kuuluivat seuraavat joukot:
- 8. armeija, komentaja Aleksei Kaledin
- 11 jalkaväkidivisioonaa
- 4 ratsuväkidivisioonaa
- 11. armeija, komentaja Platon Letšitski
- 7. armeija, komentaja Dmitri Štšerbašev
- 9. armeija, komentaja Vladimir Saharov
Venäjän lounaisrintama teki Brusilovin hyökkäyksen 1916, joka ei ollut suuri sotilaallinen menestys, mutta poliittinen voitto siksi, että Itävalta-Unkarin tappiot saivat Romanian kuningaskunnan liittymään ensimmäiseen maailmansotaan ympärysvaltojen puolelle.