Vendit (Baltia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vendit olivat heimo nykyisen Latvian Cēsisin alueella. Tutkijoiden parissa ei ole täyttä varmuutta siitä, olivatko vendit slaaveja vai suomalais-ugrilaisia. Vendi-nimitystä on käytetty monista slaavilaisista kansoista, mutta monet tutkijat uskovat heidän puhuneen suomalaissukuista kieltä. Ensimmäinen maininta heistä on Henrikin Liivinmaan kronikassa, jonka mukaan he olivat alun perin asuttaneet Ventajoen aluetta Kuurinmaalla, mutta kuurit olivat karkottaneet heidät nykyisen Riian alueelle ja edelleen Cēsisin alueelle, jossa asui heidän lisäkseen latgalleja. Vendit käännytettiin kristinuskoon rauhanomaisesti vuonna 1206 ja sen jälkeen he taistelivat Kalparitariston puolella Baltian pakanakansoja sekä venäläisiä vastaan.

Liivinmaan riimikronikassa vendeihin liitetään mahdollisesti Latvian lipun syntytarina. Kronikan mukaan vendien alueelta Cēsisistä tulleet sotajoukot toivat tullessaan valko-punaraitaisen sotalipun.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Endre Bojtár: Foreword to the past: a cultural history of the Baltic people. Central European University Press, 1997. ISBN 964-9116-42-4. Google-kirjat (viitattu 14.6.2010). (englanniksi)
  • Henrik Lättiläinen: Henrikin Liivinmaan kronikka. (Heinrici chronicon Livoniae) Suom. Maijastina Kahlos & Raija Sarasti-Wilenius. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 934. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-521-1.