Vehmaan työväentalo
| Vehmaan työväentalo | |
|---|---|
.jpg) Vehmaan työväentalo vuonna 1956. |
|
| Osoite | Kirkonkyläntie 285 |
| Sijainti | Vehmaa |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | työväentalo |
| Valmistumisvuosi | 1939 |
| Omistaja | Vehmaan sos.dem. työväenyhdistys |
| Runkorakenne | tiili |
| Julkisivumateriaali | rappaus |
 |
|
Vehmaan työväentalo on Vehmaalla sijaitseva työväentalo, joka on valmistunut vuonna 1939. Se rakennettiin vuotta aikaisemmin tuhopoltossa palaneen vanhan työväentalon tilalle. Vehmaan työväentalo on Vehmaan kirkonkylässä noin kolmen kilometrin päässä kunnan keskustaajamasta Vinkkilästä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vehmaan ensimmäinen työväentalo valmistui 1910-luvun vaihteessa. Sisällissodan alkupäivinä helmikuussa 1918 tapahtui kolme kuolonuhria vaatinut Vehmaan työväentalon kahakka.[1] 1920-luvun lopussa talon omistanut Työväenyhdistys Yritys päätyi kommunistien haltuun, minkä johdosta työväentalo suljettiin vuonna 1930 kommunistilakien nojalla.[2] Valtion takavarikoima rakennus siirtyi lopulta pakkohuutokaupassa Vehmaan sosialidemokraattisen työväenyhdistyksen omistukseen, ja se avattiin jälleen keväällä 1932.[3]
Vuonna 1938 työväentalossa tehtiin korjaus- ja laajennustöitä, mutta rakennus paloi maan tasalle 8. syyskuuta vastaisena yönä.[4] Tuhopolton sytyttäjäksi paljastui paikkakuntalainen 20-vuotias maatyömies, joka oli äärioikeistolaisen IKL:n jäsen. Hänellä oli aikaisempaa rikostaustaa eläimeen sekaantumisesta. Vahvasti päihtyneenä toiminut tuhopolttaja oli uhannut myös murhata Vehmaan kunnanvaltuuston sosialidemokraattisen varapuheenjohtajan. Hänet tuomittiin kuuden vuoden kuritushuonerangaistukseen.[5] Uusi tiilirunkoinen työväentalo rakennettiin pikavauhdilla ja se vihittiin käyttöön jo helmikuussa 1939.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lappalainen, Jussi T.: Punakaartin sota 1, s. 91-92. Punaisen Suomen historia 1918. Helsinki: Opetusministeriö, 1981. ISBN 951-85907-1-0.
- ↑ Vehmaan työväentalo suljettu. Turun Sanomat, 14.8.1930, nro 216, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.11.2022.
- ↑ Vehmaan työväentalon avajaisjuhla oli sunnuntaina. Sosialisti, 24.5.1932, nro 117, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.11.2022.
- ↑ Vehmaan työväentalo palanut. Turun Sanomat, 9.9.1938, nro 242, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.11.2022.
- ↑ Vehmaan työväentalon murhapolttaja iikolli Lehtonen 6 vuodeksi kuritushuoneeseen. Sosialisti, 14.10.1938, nro 238, s. 1, 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.11.2022.
- ↑ Iikollin murhapolttaman Vehmaan työväentalon tilalle noussut viidessä kuukaudessa uusi talo. Sosialisti, 8.2.1939, nro 32, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.11.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vehmaan työväentalo Wikimedia Commonsissa
