Vasili Hudjakov
Vasili Grigorjevitš Hudjakov (ven. Васи́лий Григо́рьевич Худяко́в; 24. joulukuuta 1825 Akšuat, Simbirskin kuvernementti - 26. heinäkuuta 1871 Pietari) oli venäläinen historia-, muotokuva- ja laatukuvamaalari.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hän aloitti opintonsa Stroganovin taideteollisessa koulussa, josta jatkoi opintojaan Moskovan maalaus-, veisto- ja rakennustaiteen opistossa kahden vuoden ajan. Siellä hänen opettajanaan toimi professori Fjodor Zavjalov, joka kutsui hänet avukseen koristelemaan Kremlin suuren palatsin vastaanottohallia. Osa hänen töistään oli esillä Keisarillisessa taideakatemiassa, jossa hän sai niistä hopeamitalin.
Vuonna 1848 hän meni Pietariin ja valvoi luokkia Akatemiassa. Kiirehtiessään vapaaksi taiteilijaksi hän hyväksyi hopeamitalin ja hyväksyi tarjouksen kilpailla kultamitalista. Sen jälkeen hän maalasi etupäässä muotokuvatilauksia. Vuonna 1851 viimeisteltyään muotokuvan dekaani Avraam Melnikovista hänet nimitettiin akateemikoksi.
Muiden hänen tunnettujen teostensa joukkoon kuuluu Kahakka suomalaisten salakuljettajien kanssa, joka oli toinen kahdesta Pavel Tretjakovin ensimmäisistä galleriaansa hankkimista teoksista sekä Kristittyjen vaino Idässä, jonka tsaari Nikolai I hankki lahjaksi Kreikan kuningas Otolle.
Vuonna 1856 hän vieraili Ranskassa ja Italiassa viipyen Pariisissa, Roomassa ja Napolissa neljän vuoden ajan tehden muotokuvia Venäjän aatelistolle. Näiden teosten pohjalta hänet nimitettiin Taideakatemian professoriksi. Palattuaan Venäjälle hän opetti Moskovan maalaus-, veisto- ja rakennustaiteen opistossa. Vuonna 1862 hän muutti Pietariin, jossa hän jatkoi usein teostensa näytteilleasettamista. Hän kuoli koleraan vuonna 1871.
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vasili Hudjakovin teoksia
-
Kahakka suomalaisten salakuljettajien kanssa -
Vangittu kuningatar Sjujumbika lähtemässä Kazanista -
Herodias tyttärensä kanssa odottamassa Johannes Kastajan irtileikattua päätä -
Villiintynyt hevonen
.jpeg)
