Vasili Dolgorukov (diplomaatti)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dolgorukov Vasiliy Lukich (painted portrait).jpg

Vasili Lukitš Dolgorukov (n. 167019. marraskuuta (J: 9. marraskuuta) 1739 Novgorod)[1] oli venäläinen diplomaatti, jolla oli vaikutusvaltainen asema Venäjän johdossa tsaari Pietari II:n valtakaudella.

Vasili Dolgorukov aloitti diplomaatinuransa vuonna 1687 setänsä Jakov Dolgorukovin avustajana Pariisin lähetystössä. Myöhemmin hän oli Venäjän lähettiläänä Puolassa 1706–1707, Tanskassa 1707–1720, Ranskassa 1721–1722 ja Ruotsissa 1725–1727. Pietari II:n valtakaudella 1727–1730 hän oli vaikutusvaltainen salaneuvoston jäsen ja järjesti keisarin kihlauksen oman veljentyttärensä Jekaterina Dolgorukovan kanssa. Pietari II:n kuoltua yllättäen vuonna 1730 Dolgorukov osallistui tämän seuraajan valintaan liittyneeseen juonitteluun, johon liittyi muun muassa väärennetyn tsaarin testamentin laatiminen Jekaterina Dolgorukovan järjestämiseksi valtaistuimelle.[1] Dolgorukov ryhtyi myös ensimmäisenä tukemaan Anna Ivanovnan valintaa hallitsijaksi. Yhdessä Mihail Golitsynin ja kenraaliluutnanti Leontievin kanssa hän sai helmikuussa 1730 Annan antamaan vakuutuksen, joka rajoittaisi hänen valtaansa hallitsijana.[2] Noustuaan seuraavassa kuussa valtaistuimelle Anna kuitenkin karkotti Dolgorukovin Arkangeliin ja myöhemmin edelleen Solovetskin luostariin. Vuonna 1739 hänet ja kaksi muuta Dolgorukovin suvun mahtimiestä, Ivan ja Sergei Dolgorukov, todettiin syyllisiksi Pietari II:n testamentin väärentämiseen, tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin mestaamalla Novgorodissa.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Vasily Lukich, Prince Dolgoruky (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 14.3.2014.
  2. a b Nordisk familjebok (1907), s. 642–643 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 14.3.2014.