Vasaramäen koulu
| Vasaramäen koulu | |
|---|---|
| Vasaramäen yhtenäiskoulu | |
 Vasaramäen koulun yhteydessä toimii myös Vasaramäen kirjasto (ovi kuvan keskellä yhdyskäytävän alla). |
|
| Sijainti | Lehmustie 7, Turku ja Puolukkatie 11, Turku |
| Tyyppi | yhtenäiskoulu |
| Perustettu | 1953 |
| Rehtori | Sari Grönroos |
| Luokat | 1–9 |
| Oppilaita | noin 680 (2022)[1] |
| Verkkosivut | |
| Vasaramäen koulu | |
|---|---|
| Vasaramäen kansakoulu | |
 |
|
| Osoite | Lehmustie 7, Turku |
| Valmistumisvuosi |
1953 (Lehmustie) 1957 (Syreenikuja) |
| Suunnittelija |
Veijo Kahra (Lehmustie) Aarne Ehojoki ja Veijo Kahra (Syreenikuja) |
| Omistaja | Turun kaupunki |
 |
|
Vasaramäen koulu, kutsumanimeltään ”Vasku”[2], on yhtenäiskoulu Turun Vasaramäessä. Koulu toimii kahdessa yksikössä, nimeltään Lehmus (Lehmustie 7, vuosiluokat 1–6) ja Puistokoulu (Puolukkatie 11, vuosiluokat 7–9 sekä valmistavan opetuksen ryhmä maahanmuuttajille). Liikuntapainotteisessa koulussa on alakoulun liikuntalinja ja yläkoulun urheiluluokka.[3] Vuonna 2022 koulussa oli noin 680 oppilasta.[1]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vasaramäen lapset kulkivat 1940-luvulla opintiellään joko Martin tai Kerttulin kansakouluun, ja koulumatkoihin saattoi kulua jopa useita tunteja. Vasaramäen asukkaat kiirehtivät kouluasiaa esittämällä kaupungin päättäjille tilastoja alueen lapsimääristä, ja Vasaramäkeen saatiin alkaa kaavailla suurehkoa kansakoulua 1950-luvun alussa. Vuonna 1953 valmistui 16 luokkahuonetta, ruokailusalin ja monia erikoistiloja sisältävä rakennus, jonka on suunnitellut Veijo Kahra Turun kaupungin rakennusosastolla. Sitä pidettiin 1950-luvulla esimerkkinä hyvin suunnitellusta ja maisemaansa sopivasta koulutalosta. Alun perin aulassa oli suihkulähde, ja kouluun kaavailtiin myös uima-allasta, mutta siitä jouduttiin luopumaan.[4][5][6]
Koulu täyttyi heti oppilaista, joita oli enimmillään 1 100, ja koulua käytiin kahdessa vuorossa. Ikäluokkien pienennyttyä Vasaramäkeen otettiin oppilaita eteläpuolen kasvavista lähiöistä Lausteelta, Koivulasta ja Haritusta. Vuonna 1996 koulussa oli oppilaita enää 260.[6]
Vuonna 2009 puoli kilometriä pohjoisempana Syreenikujalla sijaitseva Kupittaan koulu yhdistettiin Vasaramäen kouluun. Koulu toimi runsaan kymmenen vuoden ajan näissä kahdessa paikassa, alakoulu Lehmustiellä ja yläkoulu Syreenikujalla.[2] Entinen Kupittaan koulu, alun perin Kupittaan yhteiskoulu, on Aarne Ehojoen ja Veijo Kahran suunnittelema, vuonna 1957 valmistunut ja vuonna 1962 laajennettu rakennus.[5][6] Kupittaan koulu on ollut tyhjillään sisäilmaongemien vuoksi kesästä 2021 lähtien, ja sille pyritään saamaan purkulupaa huolimatta Museoviraston vastustuksesta[7].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Perusopetuksen oppilaitokset (Valitse opetuksen järjestäjäksi Turun kaupunki.) Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Viitattu 9.9.2023.
- ↑ a b Historia Vasaramäen koulun vanhempainyhdistys Vaskun vanhemmat. Viitattu 24.10.2022.
- ↑ Tervetuloa Vasaramäen koulun kotisivuille Turun kaupunki. Viitattu 24.10.2022.
- ↑ Ikonen, Kimmo: ”Suurten ikäluokkien kausi”, Turun koulut aikansa ilmiöinä. 140 vuotta yleissivistävää opetusta (1872–2012), s. 161. Turun kaupunki, 2015. ISBN 978-952-5991-77-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.6.2018).
- ↑ a b Kupila, Sanna ym.: ”Vasaramäen koulu, Vasaramäki 44-13, Lehmustie 7”, Turun koulut. Keskustan ulkopuolisten koulujen inventointi ja arvottaminen, s. 16, 19, 30. Turun kaupungin museokeskus, rakennusvalvonta ja kaupunkisuunnittelu, 2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.7.2018).
- ↑ a b c Vasaramäen Omakotiyhdistyksen 50-vuotishistoriikki, s. 55–56. Vasaramäen Omakotiyhdistys, 1996. Historiikin sivut 41–74 verkossa (PDF) (viitattu 4.6.2018). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kossila, Eino: Kupittaan koulu voidaan purkaa museokeskuksen vastustuksesta huolimatta Yle Uutiset. 17.2.2023. Viitattu 8.3.2023.