Vapaasukellus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vapaasukeltaja pintautumassa

Vapaasukellus on sukellusta ilman hengityslaitetta. Vapaasukellusta on muun muassa kilpavapaasukellus sekä snorklaaminen, jos siihen liittyy sukeltamista syvemmälle hengitystä pidättäen.

Oikeilla harjoitteilla sukeltaja voi saavuttaa merkittäviäkin parannuksia omiin sukellusaikoihin. Vapaasukellus sopii siten hyvin vedenalaisen maailman tutkimiseen tai kilpaurheiluksi.

Kilpalajeissa toimii nykyään kaksi kansainvälistä kattojärjestöä: AIDA ja CMAS. Suomessa vapaasukellus toimii Sukeltajaliiton alaisuudessa. Suomen suurin täysin vapaasukellukseen keskittynyt seura on Freediving Team Of Finland. Vapaasukellus kuuluu myös useiden paikallisten sukellusseurojen toimintaan.

Välineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaasukeltajan välineet ovat ominaisuuksiltaan pitemmälle kehitetyt kuin snorkkelisukelluksessa käytetyt perusvälineet. Vapaasukellukseen sopii maski, joka on joustava ja tilavuudeltaan pieni, jotta keuhkoissa olevaa ilmaa ei tarvitse käyttää maskin paineentasaukseen. Snorkkelia useimmat vapaasukeltajat eivät käytä, sillä he haluavat edesauttaa kehonsa happea säästävien mekanismien toimintaa ja varmistaa turvallisuutensa esimerkiksi tajunnanmenetystilanteessa. Vapaasukeltajan räpylät valmistetaan lasikuidusta tai hiilikuidusta, ja ne ovat joko pitkälapaisia räpylöitä tai monoräpylöitä. Pukuna käytetään usein mittatilauksena valmistettua märkäpukua, jossa ei ole nailonkangasta sisäpuolella. Sukelluksessa käytetään lisäksi painovyötä, kaulapainoa tai painoliiviä. Jotkut vapaasukeltajat käyttävät tallentavaa syvyysmittari-kelloyhdistelmää, joka kertoo sukelluksen ajan ja syvyyden.[1]

Syvyyssukelluksessa sukelletaan turvanarua pitkin, joka lähtee pinnalta veneestä tai poijusta. No limits ja Variable weight -lajeissa alas laskeudutaan vaijeria pitkin kulkevan kelkan avulla.[2]

Kilpalajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Allaslajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Staattinen sukellus (Static apnea, STA) – Lajissa pidätetään hengitystä ja kellutaan vedessä kasvot alaspäin. Yleensä käytetään märkäpukua kylmän torjumiseksi. Myös uimalasit ja nenäklipsi ovat suosittuja apuvälineitä tässä lajissa.
  • Pituussukellus (Dynamic apnea, DYN, DYNB, DNF) – Pituussukellus, yleensä altaassa. Lajista on kolme versiota: monoräpylällä (DYN), stereoräpylöillä (DYNB) ja ilman räpylöitä (DNF). Lyhenteissä NF = No Fins = ei räpylöitä.

Syvyyslajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Syvyyssukellus (Constant weight, CWT, CWTB, CNF) – Klassinen syvyyslaji, jossa sukelletaan omin voimin uimalla mahdollisimman syvälle. Varusteita ovat yleensä sukellusmaski, märkäpuku ja painovyö. Tässäkin lajissa kilpaillaan monoräpylöiden kanssa (CWT), stereoräpylöillä (CWTB) ja ilman räpylöitä (CNF).
  • Free immersion (FIM) – Syvyyslaji, jossa edetään köyttä pitkin käsivoimin.
  • Painokelkkasukellus (Variable weight, VWT) – Syvyyssukellusta, jossa alaspäin mennään kelkalla tai ylimääräisten painojen kanssa ja ylöspäin tullaan omin voimin. Näytöslaji, ei virallisia kilpailuja.
  • No limits (NLT) – Lajissa alaspäin mennään kelkalla ja ylös tultaessa käytetään nostopalloa. Näytöslaji, ei virallisia kilpailuja. Lajeista vaarallisin; tunnettuja vapaasukeltajia on kuollut tämän lajin parissa, syynä ollut kelkan tai nostolaitteen jumiutuminen.

Viralliset maailmanennätykset, 27.8.2023 (AIDA ja CMAS)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Absoluuttinen maailmanennätys eli kahden järjestön ennätyksistä parempi on merkitty ensin, ja toisen järjestön ennätys näkyy suluissa.

  • Hengenpidätys, STA (Static Apnea)
    • naiset: Natalia Molchanova (Venäjä), 9 min 2 s, AIDA. (Veronika Dittes (Itävalta), 8 min 53 s, CMAS.)
    • miehet: Stephane Mifsud (Ranska), 11 min 35 s, AIDA. (Branko Petrovic (Serbia), 10 min 45 s, CMAS.)
  • Pituussukellus ilman räpylöitä, DNF (Dynamic Apnea Without Fins)
    • naiset: Julia Kozerska (Puola), 213 metriä, AIDA. (Julia Kozerska (Puola), 210 metriä, CMAS.)
    • miehet: Mateusz Malina (Puola) 250 metriä, AIDA. (Guillaume Bourdila (Ranska), 236 metriä, CMAS.)
  • Pituussukellus monoräpylällä, DYN (Dynamic Apnea)
    • naiset: Magdalena Solich-Talanda (Puola), 277 metriä, AIDA. (Mirela Kardasevic (Kroatia), 275,36 metriä, CMAS.)
    • miehet: Mateusz Malina (Puola) 321,43 metriä, CMAS. (Guillaume Bourdila (Ranska), 301 metriä, AIDA.)
  • Pituussukellus stereoräpylöillä, DYNB (Dynamic Apnea With Bifins)
    • naiset: Magdalena Solich-Talanda (Puola), 263,64 metriä, CMAS. (Magdalena Solich-Talanda (Puola), 243 metriä, AIDA.)
    • miehet: Goran Čolak (Kroatia), 292,15 metriä, CMAS. (Mateusz Malina (Puola), 290 metriä, AIDA.)
  • Syvyyssukellus ilman räpylöitä, CNF (Constant Weight Without Fins)
    • naiset: Kateryna Sadurska (Ukraina), 78 metriä, CMAS. (Kateryna Sadurska (Ukraina), 77 metriä, AIDA.)
    • miehet: William Trubridge (Uusi-Seelanti), 102 metriä, AIDA. (Alexey Molchanov (Venäjä), 100 metriä, CMAS.)
  • Syvyyssukellus monoräpylällä, CWT (Constant Weight)
    • naiset: Alessia Zecchini (Italia), 123 metriä, AIDA. (Alenka Artnik (Slovenia), 122 metriä, CMAS.)
    • miehet: Alexey Molchanov (Venäjä), 136 metriä, CMAS. (Alexey Molchanov (Venäjä), 133 metriä, AIDA.)
  • Syvyyssukellus stereoräpylöillä, CWTB (Constant Weight With Bifins)
    • naiset: Alenka Artnik (Slovenia), 111 metriä, AIDA. (Alenka Artnik (Slovenia), 106 metriä, CMAS.)
    • miehet: Alexey Molchanov (Venäjä), 124 metriä, CMAS. (Alexey Molchanov (Venäjä), 121 metriä, AIDA.)
  • Köysiavusteinen syvyyssukellus, FIM (Free Immersion)
    • naiset: Fatima Korok (Unkari), 102 metriä, AIDA. (Alessia Zecchini (Italia), 101 metriä, CMAS.)
    • miehet: Alexey Molchanov (Venäjä), 133 metriä, AIDA. (Petar Klovar (Kroatia), 132 metriä, CMAS.)
  • Painoavusteinen syvyyssukellus (Variable Weight)
    • naiset: Nanja Van Den Broek (Alankomaat), 130 metriä, AIDA.
    • miehet: Alexey Molchanov (Venäjä), 156 metriä, AIDA.
  • No Limits
    • naiset: Tanya Streeter (Yhdysvallat), 160 metriä, AIDA.
    • miehet: Herbert Nitsch (Itävalta), 214 metriä, AIDA.

[3]

Suomen ennätykset, 15.1.2024 (AIDA ja CMAS)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Absoluuttinen Suomen ennätys eli kahden järjestön ennätyksistä parempi on merkitty ensin, ja toisen järjestön ennätys näkyy suluissa.

  • Hengenpidätys, STA (Static Apnea)
    • naiset: Iiris Ala-Olla, 7 min 18 s, AIDA.
    • miehet: Timo Kinnunen, 8 min 13 s, AIDA.
  • Pituussukellus ilman räpylöitä, DNF (Dynamic Apnea Without Fins)
    • naiset: Paula Hietanen, 146 metriä, AIDA.
    • miehet: Kristian Mäki-Jussila, 184 metriä, AIDA.
  • Pituussukellus monoräpylällä, DYN (Dynamic Apnea)
    • naiset: Johanna Nordblad, 192 metriä, AIDA.
    • miehet: Mikko Pöntinen, 254 metriä, AIDA.
  • Pituussukellus stereoräpylöillä, DYNB (Dynamic Apnea With Bifins)
    • naiset: Janita Kulkula, 172 metriä, AIDA.
    • miehet: Olavi Paananen, 202 metriä, AIDA.
  • Syvyyssukellus ilman räpylöitä, CNF (Constant Weight Without Fins)
    • naiset: Emma Rantalainen, 43 metriä, CMAS. (Lenica Reggie, 42 metriä, AIDA.)
    • miehet: Antero Joki, 73 metriä, AIDA.
  • Syvyyssukellus monoräpylällä, CWT (Constant Weight)
    • naiset: Leena Oijala, 81 metriä, AIDA. (Emma Rantalainen, 55 metriä, CMAS.)
    • miehet: Antero Joki, 100 metriä, AIDA.
  • Syvyyssukellus stereoräpylöillä, CWTB (Constant Weight With Bifins)
    • naiset: Emma Rantalainen, 50 metriä, CMAS. (Niina Marttinen, 47 metriä, AIDA.)
    • miehet: Tommi Pasanen, 85 metriä, AIDA.
  • Köysiavusteinen syvyyssukellus, FIM (Free Immersion)
    • naiset: Leena Oijala, 81 metriä, AIDA. (Emma Rantalainen, 54 metriä, CMAS.)
    • miehet: Antero Joki ja Matti Eronen, 87 metriä, AIDA.

[4]

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaasukellus voi olla laitesukelluksen tapaan hengenvaarallista, jos lajin turvallisuusohjeita ei noudateta. Keskeinen turvallisuusohje on: Älä sukella yksin! Kilpasukelluksessa ja harjoituksissa käytetään henkilökohtaista turvasukeltajaa, joka seuraa suoritusta ja on valmiina auttamaan sukeltajaa välittömästi tarpeen vaatiessa. Jos harjoittelutilanteessa ei ole turvasukeltajaa mukana, yksittäisen sukelluksen pituus ei saa ylittää 25 metriä. Se on myös uimahallien säännöissä sukelluksen enimmäispituus ilman erityisjärjestelyjä.

Vapaasukelluksessa hukkumisvaara syntyy, jos sukeltaja menettää tajunnan vedessä (BO = Black Out). BO voi tapahtua sekä pituus- että syvyyssukelluksessa, tyypillisimmin sukelluksen pintautumisvaiheessa. Ellei kukaan ole auttamassa tajunnan menettänyttä ylös vedestä, yleensä noin 1–2 minuutin kuluttua tajunnan menetyksestä keuhkoihin alkaa mennä vettä kurkunpään lihasjännityksen lauetessa ja seurauksena on hukkuminen. Tajunnan menetys voi tulla täysin yllättäen ilman ennakkovaroitusta, erityisesti syvyyssukelluksessa pintaan tullessa. Vaaraa lisää olennaisesti ylihengitys (hyperventilointi) ennen suoritusta, koska veren happipitoisuus voi silloin laskea liian alas ilman kohonneen hiilidioksidipitoisuuden elimistölle antamaa ennakkovaroitusta. Kilpasukeltajat eivät käytä hyperventilointia, vaan täyttävät keuhkot hitaasti sisään hengittämällä n. 15 sekunnin aikana ennen sukellusta.

Jännitys, hätäily ja liian kova vauhti lisäävät huomattavasti hapen kulutusta sukellettaessa, jolloin myös riskit lisääntyvät. Kilpasukeltajat pyrkivät rentoon ja liikeradoiltaan tarkoin harkittuun suoritukseen hapenkulutuksen minimoimiseksi. Rennossa suorituksessa varoittavat merkit veren hiilidioksitason noususta on myös helpompi havaita, mutta se ei kuitenkaan poista yllättävän tajunnanmenetyksen vaaraa.

Aivojen hapensaanti on elimistön omassa säätelyssä hyvin varmistettu. Tajunnanmenetyksen hetkellä veren maksimihappipitoisuudesta on jäljellä noin 50 % ja aivojen verenkierrossa selvästi tätä enemmän. Aivot alkavat vaurioitua hapenpuutteen vuoksi vasta noin 10 minuutin kuluttua tajunnanmenetyksestä, jos hengitys ei toimi. Vedessä tässä vaiheessa myös hukkuminen on jo tapahtunut. Näin ollen turvamääräysten mukaisessa vapaasukelluksessa ei aivojen vaurioitumista tapahdu hapenpuutteen vuoksi, koska pahimmillaankin (BO) on jäljellä noin 10 min aikamarginaali aivoja vaurioittavaan hapenpuutteeseen. Ilman turvasukeltajaa/sukellusparia tilanne on tietysti toinen, jos tajuton jää yksin veteen pidemmäksi aikaa.

Syvyyssukelluksessa käytetään syvyysköyttä, johon vapaasukeltaja on kytketty köyttä pitkin liukuvalla turvavaijerilla (lanyard).

Vapaasukelluskurssit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AIDA-vapaasukelluskursseja on eritasoisia ja niillä käydään läpi mm. sukellustekniikkaa ja turvallisuusasioita ja harjoitellaan altaassa ja yleensä myös avovedessä. Perustason AIDA* Introkurssi ja AIDA** kurssi kestävät yleensä yhden viikonlopun. Introkurssille ei vaadita mitään ennakkokokemusta. AIDA** kurssille ennakkovaatimuksena on joko Intro-kurssi tai aikaisempaa kokemusta jostain veteen liittyvästä lajista, esim. laitesukelluksesta, vapaasukelluksesta, uppopallosta tai kilpauinnista. Suomessa järjestettävistä kursseista saa tietoa Freediving Team Of Finland -yhdistyksen kautta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Vikman 2007, s. 369–370.
  2. ↑ Vikman 2007, s. 371.
  3. ↑ World records International Association for the Development of Apnea. Arkistoitu 25.8.2018. Viitattu 24.6.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Ennätykset Freediving Team of Finland. Viitattu 24.6.2020.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vapaasukellus.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vapaasukellus&oldid=22116136”