Vanhankaupungin aukio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vanhankaupungin aukio
Staroměstské náměstí
Osoite Staroměstské náměstí 1
110 00 Praha 1
Kaupunginosa Staré Město
Perustettu 1100-luvulla
Muistomerkit Jan Hus

Vanhankaupungin aukio (tšk. Staroměstské náměstí) on Tšekin pääkaupungin Prahan vanhin aukio. Se on myös kaupungin suosituimpia turistikohteita.

Sijainti ja luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhankaupungin aukio sijaitsee Prahan Vanhankaupungin kaupunginosassa lyhyen kävelymatkan päässä Venceslauksen- sekä Tasavallan aukioista.

Aukion pinta-ala on hieman yli 9 000 m². Historiallisen merkityksensä vuoksi se nimettiin vuonna 1962 kansalliseksi kulttuurimuistomerkiksi[1]

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aukion alkuperäinen nimi oli Iso aukio (Velké náměstí), mutta jo 1300-luvulla sen nimi muutettiin Vanhaksi kauppatoriksi (Stará tržiště). Vanhankaupungin aukioksi sitä alettiin kutsua jo 1400-luvulla, mutta nykyään vanhahtavalla termillä rynek. Sen nykyinen nimi Staroměstské náměstí on ollut käytössä vuodesta 1895.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jan Husin patsas

Vanhankaupungin aukio on Prahan vanhin ja historiallisesti merkittävin aukio. Se muodostui jo 1100-luvulla Prahan kautta kulkeneiden kauppareittien kauppapaikaksi. Aukion laidalla oli jo tuolloin ulkomaisia kauppiaita varten rakennettu tullirakennus, kirkko ja sairaala. Vanhankaupungin tori oli pitkään Prahan ainut paikka, missä sai käydä kauppaa kalalla.[1]

1300-luvulla aukion yhteyteen rakennettiin raatihuone ja Neitsyt Marian kirkko. Näin se kehittyi yhdeksi Böömin kuningaskunnan taloudellisista ja poliittisista keskuksista. Aukiolla paitsi juhlittiin, myös mellakoitiin ja jaettiin kuolemantuomioita. Moni hussilainen teloitettiin juuri Vanhankaupungin aukiolla. Vuonna 1458 hussilaismyönteinen Yrjö Poděbrad kruunattiin Böömin kuninkaaksi juuri täällä. Kesäkuussa 1621 aukiolla teloitettiin 27 johtavaa tšekkiläistä aatelista niin kutsutussa Vanhankaupungin teloituksessa. Heidän muistokseen aukiolla on nykyään vuonna 1904 pystytetyt 27 valkoista ristiä.[1]

Vuosina 1650–1918 aukiolla oli pystyssä Jan Jiří Bendlin suunnittelema Marian pylväs. Nykyään samalla paikalla on vuonna 2020 valmistunut Petr Váňan tekemä kopio. Pylvään yhteyteen on merkitty Prahan meridiaani, jota ennen käytettiin prahalaisen ajan mittaamiseen.[1]

1800-luvun lopussa moni aukiota ympäröinyt talo purettiin kulkuyhteyksien ja siisteyden parantamiseksi. Ladislav Šalounin suunnittelema Jan Husin muistomerkki paljastettiin Husin roviolla polttamisen 500-vuotispäivänä vuonna 1915.[1]

1900-luvulla Vanhankaupungin aukio on ollut monen poliittisen tapahtuman keskipisteessä. 1902 tšekkiläiset osoittivat mieltään yleisen äänioikeuden puolesta. 1918 Tšekkoslovakian itsenäistyessä aukiolla vaadittiin sosialistisen tasavallan perustamista. Prahan kansannousun aikana aukiolla käytiin ankaria taisteluita. Niiden aikana tuhoutui muun muassa suurin osa raatihuoneesta[3]. Vuonna 1948 helmikuun vallankaappauksen jälkeen Klement Gottwald julisti Kinskýn palatsin parvekkeelta Tšekkoslovakian tulevan rakentamaan sosialismia.[1]

Nykyään Vanhankaupungin aukiolla järjestetään vuosittain suosittuja joulu- ja pääsiäismarkkinoita.[1]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panoraama vanhankaupungin aukiosta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Staroměstské náměstí Prague.eu. Viitattu 8.3.2024. (tšekiksi)
  2. Staroměstské náměstí v Praze – nejstarší a nejvýznamnější pražské náměstí kudyznudy.cz. Viitattu 9.3.2024. (tšekiksi)
  3. Jadrný, Petr: Poškozený orloj, vyhořelá věž. Podívejte se na fotky ze Staroměstského náměstí po pražském povstání iRozhlas. 9.5.2020. Viitattu 9.3.2024. (tšekiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]