Valkoiset leijonat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valkoiset leijonat
The White Lions
Ohjaaja Mel Stuart
Käsikirjoittaja
Perustuu Chris McBriden tositarinaan The White Lions Of Timbavati
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Universal Pictures
Ensi-ilta 1981[1]
Kesto 96 min
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Valkoiset leijonat (The White Lions) on Mel Stuartin ohjaama yhdysvaltalainen lasten seikkailuelokuva vuodelta 1981[1]. Sen pääosissa näyttelevät Michael York, Glynnis O’Connor ja Donald Moffat.

Elokuva perustuu eläintutkija Chris McBriden tositarinaan, jossa hän tutustui 1970-luvulla valkoisiin leijoniin eteläafrikkalaisen Krugerin luonnonpuiston länsilaidalla sijaitsevalla Timbavatin suojelualueella[2].

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalainen eläintutkija (York) muuttaa vaimonsa ja pienen tyttärensä kanssa eteläafrikkalaiseen valtioon etsimään valkoisia leijonanpentuja, joista siellä on tehty havaintoja. Vaimo on alkuun vastahakoinen, mutta tytär on innoissaan suuresta seikkailusta.[3] Perillä hankaluuksia tuottavat leijonien salametsästäjät.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva julkaistiin Suomessa VHS-videokasettina vuonna 1990[4]. Video-oppaassa vuodelta 1994 Harri Närhi piti elokuvaa mukavana koko perheen luontodraamana, jota edes Michael Yorkin ”inha olemus” ei onnistu pilaamaan. Hän antoi elokuvalle neljä tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”erinomainen”. Helsingin Sanomien Mikael Fränti oli toista mieltä: hänestä Valkoiset leijonat on sekä käsikirjoitettu että ohjattu huonosti, Michael York ei vaikuta innostuneelta leijonantutkijan roolistaan eivätkä kuvauspaikatkaan usein näytä Afrikalta[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tiedot julkaisuvuodesta vaihtelevat. Monissa lähteissä, mm. Allmoviessa ja suomeksi tekstitetyn VHS-videojulkaisun arvosteluissa 1979, Elonetissä 1980.
  2. The White Lions of Timbavati Giltedge. 4.2.2016. Viitattu 22.4.2023.
  3. a b Fränti, Mikael: Mississippi bluesia etsimässä. Helsingin Sanomat, 12.2.1988, s. 50. Näköislehti (maksullinen).
  4. Valkoiset leijonat Elonet.