Siirry sisältöön

Valkoinenpaimenkoira

Wikipediasta
Valkoinenpaimenkoira
Avaintiedot
Alkuperämaa alkuperämaa  Yhdysvallat ja  Kanada
jalostusmaa  Sveitsi
Määrä Suomessa rekisteröity
6 144[1]
Rodun syntyaika 1900-luvun loppupuoli
Alkuperäinen käyttö paimen- ja palveluskoira
Nykyinen käyttö seura- ja harrastuskoira
Elinikä keskimäärin 9 vuotta[2]
Muita nimityksiä valkkari, berger blanc suisse, Weisser schweizer Schäferhund, pastore svizzero bianco, White Swiss Shepherd, pastor blanco suizo, šveitsi valge lambakoer
FCI-luokitus ryhmä 1 Lammas- ja karjakoirat
alaryhmä 1 Lammaskoirat
#347
Ulkonäkö
Paino uros 30–40 kg
narttu 25–35 kg
Säkäkorkeus uros 60–66 cm
narttu 55–61 cm
Väritys valkoinen

Valkoinenpaimenkoira (saks. Weisser schweizer Schäferhund, ransk. berger blanc suisse, ital. pastore svizzero bianco) on sveitsiläinen perhe-, seura- ja harrastekoira, joka kuuluu FCI:n roturyhmään 1. Valkoinenpaimenkoira on nykyisin etupäässä seura- ja harrastuskoira.[3]

Valkoinenpaimenkoira oli vuonna 2025 Suomen 49. eniten rekisteröity koirarotu. Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi joka vuosi noin 200–400 rodun edustajaa.[4]

Ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valkoinenpaimenkoira

Uroksen säkäkorkeus on 60–66 cm ja nartun 55–61 cm. Valkoinenpaimenkoira on voimakas, lihaksikas, keskikokoinen ja suorakaiteen muotoinen koira, jolla on pystyt korvat, kaksinkertainen keskipitkä tai pitkä karvapeite, keskivahva luusto sekä tasapainoiset rungon ääriviivat. Valkoinenpaimenkoira-rodulla on suora ja vaaka selkälinja. Sillä tulisi olla tummat silmät ja tumma kuono. Kaksinkertainen karvapeite on keskipitkää tai pitkää, tiheää ja rungonmyötäistä; runsasta aluskarvaa peittää sileä ja paksu peitinkarva.[3]

Käyttäytyminen ja luonne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantarotuunsa saksanpaimenkoiraan verrattuna valkoiselta paimenkoiralta ei vaadita samalla tavalla palveluskoiraominaisuuksia. Valkoisenpaimenkoiran Pevisa-ohjelma sisältää pakollisen luonnetestin tai MH-kuvauksen. Suoritukseksi kelpaa myös palveluskoirakokeen koulutustunnus 1-luokasta tai hyväksytty pelastuskoirakoe. Noin 20 % koirista on hylätty luonnetestissä pääsääntöisesti johtuen joko ääniherkkyydestä tai hermorakenteesta. Ääniherkkyyttä testataan aseen laukaisuilla ja hieman alle 10 % valkoisista paimenkoirista selkeästi pelkää niitä. Hermorakenteeltaan hermostuneita valkoisia paimenkoiria on luonnetesteissä on myös hieman alle 10 %.[5]

Valkoinenpaimenkoira on aktiivinen rotu ja rodun kanssa harrastetaan muun muassa tottelevaisuutta, agilitya, pelastus- ja palveluskoiratoimintaa. Suojelukoulutuksen kaltaiseen harrastustoimintaan valkoinenpaimenkoira ei sovellu kovin hyvin, koska koirilta puuttuu muun muassa siinä tarvittavaa kovuutta.[5]

Alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkoinenpaimenkoira on saksanpaimenkoirasta eriytynyt rotu. Kun valkoinen väri luettiin saksanpaimenkoirassa virheeksi 1930-luvulla, valkoiset saksanpaimenkoirat katosivat Euroopasta miltei kokonaan. Siihen saakka valkoista oli esiintynyt saksanpaimenkoirissa muiden värien ohella. Valkoisten saksanpaimenkoirien kanta kuitenkin säilyi Yhdysvalloissa ja Kanadassa, jossa niitä alettiin myös kasvattaa. Pohjois-Amerikasta valkoiset saksanpaimenkoirat palautuivat 1970-luvulla Eurooppaan ja etenkin Sveitsiin. Yhdysvaltalaista 5. maaliskuuta 1966 syntynyttä Lobo-urosta pidetään Sveitsissä rodun kantaisänä. Omaksi rodukseen valkoinenpaimenkoira tunnustettiin 1991.[6]

Terveys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pitkäkarvainen valkoinenpaimenkoira-pentu.

Valkoisenpaimenkoiran keskimääräinen elinikä on noin yhdeksän vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet sekä luuston ja nivelten sairaudet.[2] Rodun merkittävimmät terveysongelmat ovat lonkkaniveldysplasia, kyynärniveldysplasia, panosteiitti, muutamat silmäsairaudet, atopia ja allergiat.

Luuston sairauksista huolestuttavimpia on lonkkaniveldysplasia ja kyynärniveldysplasia. Noin 71 %:lla rodun edustajista on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy 7 %:lla (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E).[7] Eriasteista kyynärniveldysplasiaa esiintyy 21 %:lla rodun edustajista.[8] Panosteiitti eli luutulehdus on yleisin nuoren koiran ontuman aiheuttaja. Oireet usein helpottavat kasvun myötä.[9]

Silmäsairauksista yleisimpiä ovat kaihi, plasmooma, pannus (keratiitti) ja ylimääräiset ripset (dischiasis).[10] Valkoisenpaimenkoiran PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto, kyynärkuvauslausunto, LTV-lausunto ja silmälausunto.[11][12]

Yksi rodun merkittävimmistä terveysongelmista on erilaiset iho-oireet, joiden taustalla voi olla atopiaa ja ruoka-aineyliherkkyyksiä.[13] Molemmissa elimistön puolustusmekanismi reagoi normaalista poikkeavalla tavalla tavallisiin, useimmiten vaarattomiin asioihin eli allergeeneihin. Atopia ja ruoka-aineyliherkkyys ovat elinikäisiä vaivoja, jotka ovat usein kontrolloitavissa, mutta eivät parannettavissa. Oireina ovat usein ihon kutina ja punoitus ja usein koira nuolee tai raapii kutisevia alueita. Korvatulehdukset ovat yleisiä atopiasta kärsivillä koirilla sekä myös tassujen ihotulehduksia voi esiintyä.[14]

Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Valkoinenpaimenkoira on yhtä sisäsiittoinen koirarotu kuin muutkin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Valkoisenpaimenkoiran jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut 29 %.[15][16]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä, valkoinenpaimenkoira Suomen Kennelliitto. Viitattu 11.10.2026.
  2. 1 2 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.2.2026.
  3. 1 2 Rotumääritelmä Suomen valkoinenpaimenkoira ry. Viitattu 23.2.2026.
  4. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä Suomen Kennelliitto. Viitattu 22.2.2026.
  5. 1 2 Jalostuksen tavoiteohjelma 2023-2027 (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 11.10.2026.
  6. ↑ Rodun historia Suomen valkoinenpaimenkoira ry. Viitattu 23.2.2026.
  7. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: lonkkaniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.2.2026.
  8. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kyynärniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.2.2026.
  9. ↑ Tuki- ja liikuntaelimet Suomen valkoinenpaimenkoira ry. Viitattu 3.4.2026.
  10. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: silmätutkimustilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 23.2.2026.
  11. ↑ Pevisa ja rotukohtaiset erityisehdot (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 22.2.2026.
  12. ↑ PEVISA ja rotukohtaiset erityisehdot 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 22.2.2026.
  13. ↑ Iho, vatsa ja suolisto Suomen valkoinenpaimenkoira ry. Viitattu 3.4.2026.
  14. ↑ Koirien muut sairaudet, koiran atopia Suomen Kennelliitto. Viitattu 22.2.2026.
  15. ↑ Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  16. ↑ Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori Yle Uutiset. 25.6.2024. Viitattu 12.3.2026.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Valkoinenpaimenkoira&oldid=24314177”