Valkeakosken kirkko
| Valkeakosken kirkko | |
|---|---|
 Sisäkuva kirkosta vuodelta 2010 |
|
| Sijainti | Kirkkotie 1, Valkeakoski |
| Seurakunta | Sääksmäen seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1969 |
| Suunnittelija | Veikko Larkas |
| Materiaali | kivi |
| Istumapaikkoja | 1000 |
 |
|
Valkeakosken kirkko on arkkitehti Veikko Larkaksen suunnittelema 1969 rakennettu torniton pitkäkirkko Valkeakoskella. Kirkko oli viimeinen Larkaksen suunnittelemista yhteensä neljästätoista kirkosta. Suorakaiteen muotoisessa kivikirkossa on matalat seinät ja jyrkkälappeinen satulakatto. Kirkkoon liittyy matalampi sakasti. Kirkon pinta-ala on 850 neliötä ja istumapaikkoja siellä on kirkkosali ja parvi mukaan lukien 1000 hengelle. Sisäänkäyntipääty on verhottu vaalealla laatoituksella ja siinä on korkea lasimaalausikkuna, kuten alttaripäädyssäkin. Sisällä kattopalkit on jätetty näkyviin. Niiden ja seinäpilasterien varassa on puinen taitekatto, pilasterien välit ovat kokonaan ikkunoita. Kirkon 39-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1969. Alttarin maalaus Siunaava Kristus vuodelta 1969 on Mikko Vuorisen tekemä, kuten lasimaalausikkunatkin.[1]
Erillinen betonista valettu 35 metriä korkea kellotorni valmistui samaan aikaan kirkon kanssa, sen kolme kelloa lahjoitti Valkeakosken Rukoushuoneyhdistys Valkeakosken rukoushuoneelle 1943. Niihin on kirjoitettu teksti Kaiun rauhaa kesken sodan pauhun, Herran rauhaa ajast´aikaan. Kirkkoa on käytetty paljon myös konserttitilana, siellä on esiintynyt useita koti- ja ulkomaisia taiteilijoita.[2]
Purkaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sääksmäen seurakunnan kirkkovaltuusto päätti maaliskuussa 2018 purkaa kirkon ja myydä kirkon tontin.[3] Valkeakosken keskustaajaman ainoaksi kirkkorakennukseksi jää Valkeakosken kappelikirkko, johon mahtuu noin 200 henkeä.
Kirkkovaltuuston purkamispäätöksestä tehtiin valitus Kirkkohallitukselle, joka hylkäsi valituksen lokakuussa 2018.[4] Hylätystä päätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi purkamisesta tehdyn valituksen kesäkuussa 2020.[5][6][7]
Marraskuussa 2023 kirkko seisoo edelleen pystyssä. Vuodesta 2018 tyhjillään ollut kirkko on aiheuttanut Sääksmäen seurakunnalle viidessä vuodessa yhteensä 400 000 euron kulut. [8]
Lokakuussa 2024 esiteltiin laskelmia kirkon kunnostamisen hinnasta. Kirkon muuttaminen monitoimitilaksi maksaisi 9,7 miljoonaa euroa, kirkon käyttö vain kesäisin maksaisi 6,5–8,4 miljoonaa euroa ja kirkon purkaminen maksaisi 970 000 euroa.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 364. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1
- ↑ Valkeakosken kirkko Sääksmäen seurakunta. Viitattu 11.4.2015.
- ↑ Rakennuslehti - Rahapula ajaa seurakuntia jo äärimmäisiin ratkaisuihin: Valkeakoskella päätettiin purkaa kirkko
- ↑ Kirkkohallitus vahvisti päätöksen Valkeakosken kirkon purkamisesta ja hylkäsi sitä koskevan valituksen Kotimaa24.fi. 24.10.2018. Arkistoitu 24.10.2018. Viitattu 24.10.2018.
- ↑ Kirkkohallituksen mukaan Valkeakosken kirkon purkulupaa koskeva valitus tulisi kumota Hämeen Sanomat. 26.2.2019. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ Kirkkohallitus hallinto-oikeudelle: Valitus Valkeakosken kirkon purkamispäätöksestä tulisi hylätä Kotimaa24. 27.02.2019. Arkistoitu 31.8.2019. Viitattu 25.11.2019.
- ↑ Sääksmäen seurakunta: Valkeakosken kirkon purkupäätös pysyy voimassa saaksmaenseurakunta.fi. 23.6.2020. Viitattu 15.10.2020.
- ↑ Seurakunnassa syttyi raju riita kirkon purkamisesta – ex-kirkkoherra: ”Olen iloinen, että pääsin eläkkeelle terveen kirjoissa” Yle Uutiset. 21.11.2023. Viitattu 23.11.2023.
- ↑ Kiistakirkolla on edessään vain kalliita vaihtoehtoja – korjaus toimivaksi maksaisi lähes 10 miljoonaa, purkaminenkin liki miljoonan Yle Uutiset. 10.10.2024. Viitattu 11.10.2024.