Valaansuomu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Cuttlefish-Cuttlebone2.jpg
Herklots 1859 I 2 Sepia officinalis - schelp.jpg

Valaansuomu tai seepiansuomu on seepia-mustekalojen sisäinen tukiranka, selkäkilpi, joka vastaa anatomisesti muiden nilviäisten kuten kotiloiden ja simpukoiden ulkoista kuorta. Pääasiassa aragoniitti-kalkkia oleva, rakenteeltaan huokoinen mutta kova valaansuomu on valkoinen, pitkän soikea, reunoistaan ohut ja keskeltä paksumpi. Seepiat käyttävät kaasulokerorakenteista suomuaan kelluvuutensa ja uintisyvyytensä säätelyyn.

Näitä "valaskalan suomuja”[1] voi löytää valtamerten rannoille ajautuneina. Noin kahdeksan senttimetrin pituisia suomuja myydään nykyisin kalsiumin lähteeksi lemmikkieläimille kuten häkkilinnuille, kilpikonnille ja akaattikotiloille. Virallinen kauppanimi on os sepiae ('valaansuomu'), linnuille[2], mutta lemmikkieläinkaupat myyvät niitä myös seepiansuomu-nimellä.[3]

Aiemmin valaansuomuja on käytetty teollisesti jauhamalla niistä kiillotuspulveria, jota on käytetty muun muassa hammastahnan ja antasidien ainesosana. Niistä on myös kaiverrettu kultaseppien valumuotteja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Iso tietosanakirja (1931-1939): Mustekalat
  2. Luokka 31 > Eläinten ravintoaineet ja rehut > Os sepiae ('valaansuomu'), linnuille oami.europa.eu Office for Harmonization in the Internal Market
  3. Seepiansuomu n. 30 g akvaarioon.fi [kaupallinen]