Vaivaispäästäinen
| Vaivaispäästäinen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Soricomorpha |
| Heimo: | Päästäiset Soricidae |
| Alaheimo: | Varsinaiset päästäiset Soricinae |
| Suku: | Sorex |
| Laji: | minutus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Sorex minutus |
|
 Vaivaispäästäisen levinneisyys |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Vaivaispäästäinen (Sorex minutus) on Suomessa rauhoitettu nisäkäs.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaivaispäästäinen on levinnyt suureen osaan Eurooppaa ja sitä tavataan myös Irlannissa ja Gotlannissa.
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaivaispäästäinen on metsäpäästäistä hieman vaaleampi ja sillä on selvästi pienempi ruumis, vain 4,2–6,4 senttiä ja paino 2–7,5 grammaa. Vaivaispäästäisen hännän tyvi on lyhytkarvainen. Nuorten yksilöiden häntä on karvainen ja erikoisesti keskiosasta miltei tuuhea.
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaivaispäästäinen esiintyy yleisenä rehevissä kuusimetsissä ja lehdoissa, kosteissa rantametsissä, rantaniityillä sekä peltojen laiteilla korkeissa heinikoissa. Suomessa tehdyissä pyynneissä parhaalla biotoopilla kosteissa koivuvaltaisissa tiheiköissä vaivaispäästäisiä on ollut peräti 37 % pyydetyistä pikkunisäkkäistä.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaivaispäästäinen syö eri selkärangattomia, kuten hämähäkkejä ja kovakuoriaisia. Se on myös taitava uimari ja kiipeilijä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hutterer, R., Amori, G., Kryštufek, B., Fernandes, M. & Meinig, H.: Sorex minutus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Thomas Lilley: Vaivaispäästäinen – Sorex minutus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.