Vaisto
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Sisältönä vain lähteettömiä, satunnaisia fiilispohjaisia heittoja. Pätkittäin kehnoa tyyliä. Vaatisi kovasti kohentamista |
Vaisto tarkoittaa elävien olentojen (lajin) sisäänrakennettuja taipumuksia johonkin eläinlajille ominaiseen ja yleiseen käyttäytymiseen. Vaistoja pidetään yleensä perittyinä ominaisuuksina; niiden vastakohta on siis opittu käyttäytyminen. Esimerkkejä vaistoista ovat itsesäilytysvaisto, lisääntymisvaisto, muuttovaisto sekä vastasyntyneen imemis- ja tarrautumisvaisto.
Vaistot ja opittu käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaistoihin perustuva käyttäytyminen ilmenee eliön ympäristöstä ja kokemuksista riippumatta. Opittu käyttäytyminen riippuu eliöyksilön ympäristöstä ja kokemuksista ja muuttuu siis, jos eliöyksilöiden ympäristö ja historia ovat erilaiset.
Vaistot ja ihminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Latinalaisessa Amerikassa on kuurojen yhdyskuntia tutkimalla saatu selville, että lapset kehittävät vaistomaisesti itselleen kielen melko pienenkin ulkoisen virikkeen avulla. Näiden yhdyskuntien ensimmäisen sukupolven kuurot eivät ole saaneet viittomakielen opetusta, ja he ovat kommunikoineet toisilleen yksinkertaisin elein. Kuitenkin jo heidän lapsensa ovat näiden eleiden pohjalta luonnostaan, toisilleen viittoessaan, kehittäneet monimutkaisen kielen, kieliopiltaan yhtä monimutkaisen kuin puhutut kielet.lähde? Vaistonvarainen kyky oppia kieltä ja jopa muodostaa kieli koskee siis myös muita kuin äänteellisiä merkkikieliä. Ilmeisesti kyky tehokkaaseen kommunikointiin on ollut niin suuri etu ihmislajin kehityksen alkuaikoina, että kyky kehittää kieli on koodautunut ihmisen perimään.
Jotkut tietoisuuden tutkijat kuten Daniel Dennett katsovat, että vasta kielensä avulla ihminen pystyy (edes jollain tavoin) irtautumaan vaistoistaan. Vasta kielen omaava ihminen voi tehdä päätöksiä, jotka ovat vastoin voimakkainta senhetkistä vaistoa, eli muista syistä kuin vaiston vuoksi. Tällaisia syitä ovat ihmisen "henkiset" rakenteet, esimerkiksi mielipiteet, asenteet ja moraali. Dennettin mukaan ilman kieltä oleva eläin tai ihminen on pelkästään vaistojensa ohjattavissa, kykenemättä ajattelemaan.
Esimerkkejä vaistomaisesta, geneettisesti koodatusta toiminnasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Esimerkki vaistoihin perustuvasta käyttäytymisestä: Petopistiäinen vie lamautetun toukan maahan kaivetulle pesälleen, jättää toukan pesän ulkopuolelle ja menee tarkastamaan pesän. Tarkastettuaan pesän se vie toukan sisään. Tämä vaikuttaa älykkäältä toiminnalta, mutta se on täysin mekaanisesti koodattu petopistiäisen geneettiseen käyttäytymiseen. Asia selviää seuraavalla kokeella: Kun petopistiäinen on pesässä, siirretään toukkaa hieman kauemmaksi. Kun petopistiäinen hakee toukan, se vie toukan alkuperäiselle paikalle ja tarkastaa pesän jälleen. Vaikka sata tai tuhat kertaa. Se ei koskaan opi, että pesä on tarkastettu jo aiemmin. Käyttäytyminen on vaistomaista, koodattu kaikkiin tämän lajin petopistiäisten rakenteeseen samalla tavalla.
Tai hanhi: Se nostaa pesästä vierineen munan takaisin pesään. Äidillistä ja huolehtivaa käyttäytymistä? Ei. Jos pesän viereen laittaa minkä tahansa sileän esineen (käen muna, sileä kivi, rubikin kuutio ym.), hanhi nostaa sen pesään. Hanheen, sen rakenteeseen, on siis koodattu sääntö: "Nosta pesän vieressä olevat sileät esineet takaisin pesään". Luonnon ja lajin säilymisen kannalta hanhien säilymiseen riittää tällainen yksinkertaisempi, vaistomainen käyttäytyminen. Aivot ovat monessa mielessä vaativa rakenne evoluutiossa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- H R Maturana & F J Varela: "The Tree of Knowledge – The Biological Roots of Human Understanding" Shambhala Boston & London 1998 s. 171, 193 ja 206–207
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viitala, Jussi: Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen: Sosiaalisen käyttäytymisen avaimet. Jyväskylä: Atena, 2003. ISBN 951-796-301-7.
