Vahva happo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rikkihappo on vahva happo. Jokainen rikkihappo-molekyyli luovuttaa vetyionin vesiliuoksessa.

Vahva happo on happo, jonka vetyionien tuotantoreaktion voidaan olettaa tapahtuvan loppuun asti. Tämä riippuu vain ja ainoastaan hapon kemiallisista ominaisuuksista eikä liuoksen väkevyydestä, joten vahvaa happoa laimentamalla ei saada heikkoa happoa vaan laimea liuos vahvaa happoa.

Jotta happo on vahva happo, on sen konjugaattiemäksen oltava huono vastaanottamaan vetyioneja, jottei irronnut vetyioni kiinnittyisi enää takaisin. Näitä reagoimattomia ioneja ovat muiden muassa halogeeni-ionit kuten kloridi Cl sekä eräät epämetallien happi­hapoista muodostuneet anionit kuten vetysulfaatti (HSO4). Tämän vuoksi vastaavat hapot eli suolahappo (HCl) ja rikkihappo (H2SO4) ovat vahvoja happoja.

Hapot voidaan järjestää vahvuusjärjestykseen happovakioidensa suuruuden perusteella, ja vahvoina happoina pidetään yleensä happoja, joiden happovakio Ka>1. Happovakioiden lukuarvoja ei tosin usein tarvitse laskea vahvoille hapoille, koska protolysoitumattoman hapon määrä vahvojen happojen liuoksissa on hyvin lähellä nollaa.

Polyproottisilla eli moniarvoisilla hapoilla ensimmäinen protolyysireaktio on voimakkain sekä happovakioltaan suurin ja seuraavat aina edellistä heikompia. Näin ollen polyproottinen happo voi olla ensimmäiseltä protolyysireaktioltaan vahva happo, mutta seuraavilta protolyysireaktioiltaan heikko happo. Tällainen happo on esimerkiksi rikkihappo, jonka hajoaminen tuottaa vetysulfaatti-ionin (HSO4). Vetysulfaatti-ioni on kuitenkin heikko happo, koska sen hajoamistuotteena syntyvä sulfaatti-ioni (SO42–) kykenee helposti ottamaan uudelleen vastaan irronneen vetyionin. Vetysulfaatista on liuoksessa kerrallaan hajonneena vain prosentti, joten on todennäköistä, että rikkihappoliuoksessa suurin osa haposta on dissosioitunut vain kerran.

Vahvoja happoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]