Vaarallinen kaunotar

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vaarallinen kaunotar
She Done Him Wrong
Ohjaaja Lowell Sherman
Käsikirjoittaja Harvey F. Thew
John Bright
Perustuu Mae Westin näytelmään Diamond Lil
Tuottaja William LeBaron
Säveltäjä John Leipold (kreditoimaton)
Kuvaaja Charles Lang
Leikkaaja Alexander Hall
Tuotantosuunnittelija Robert Usher
Pukusuunnittelija Edith Head
Pääosat Mae West
Cary Grant
Owen Moore
Gilbert Roland
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Paramount Pictures
Levittäjä Paramount Pictures
Netflix
Vudu
Ensi-ilta 1933
Kesto 66 min
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Vaarallinen kaunotar (engl. She Done Him Wrong) on Lowell Shermanin ohjaama elokuva vuodelta 1933. Se perustuu pääosanäyttelijän Mae Westin omaan Broadway-näytelmään Diamond Lil. Miespääosassa on Cary Grant. Elokuva valittiin 1996 Yhdysvaltojen Kongressin kirjaston National Film Registryyn.

Elokuva oli parhaan elokuvan Oscar-ehdokkaana.[1] Elokuva vaikutti osaltaan siihen, että elokuva-alalla alettiin valvoa Haysin ohjeiston noudattamista.[2].

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1890-luvun New Yorkiin sijoittuvassa tarinassa Lady Lou on laulajana epämääräisen miesystävänsä Gus Jordanin baarissa. Lady Louta tavoitteleva yhtä epämääräinen Dan Flynn yrittää paljastaa Loulle Jordanin rötökset. Lähistöllä työskentelee Pelastusarmeijaa muistuttavan yhteisön kapteenin Cummingsin valepuvussa liittovaltion agentti, joka selvittelee baarin rikollisia puuhia.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Mae West  Lady Lou  
 Cary Grant  kapteeni Cummings  
 Owen Moore  Chick Clark  
 Gilbert Roland  Sergei Stanieff  
 Noah Beery  Gus Jordan  
 David Landau  Dan Flynn  
 Rafaela Ottiano  Russian Rita  
 Dewey Robinson  Spider Kane  
 Rochelle Hudson  Sally  
 Tammany Young  Chuck Connors  
 Fuzzy Knight  Ragtime Kelly  
 Grace La Rue  Frances Kelly  
 Robert Homans  Doheney  
 Louise Beavers  Pearl (Loun apulainen)  

Tuotanto ja julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva tehtiin nopeasti, kolmessa viikossa. Se oli parhaan elokuvan Oscar-ehdokkaana.[1]

Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Sanomien Timo Peltosen mukaan jälki on nopean työtahdin mukainen, mutta myös aika on jättänyt jälkensä, sillä käsitys huumorista, seksikkyydestä ja elokuvan rakenteesta on nykyisin toisenlainen. Silti elokuva muistetaan, Cary Grantin ja Mae Westin ansiosta.[1] Kriitikko Arto Pajukallion mukaan elokuva on kankeahko.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Peltonen, Timo: Kaksimielisyys loi Mae Westin maineen. Tv & radio, Helsingin Sanomat 31.8.2014, s. C 40.
  2. a b Pajukallio, Arto: Vaarallinen kaunotar. Viikon tv-elokuvia, Tv-maailma 34/2014, s. 11.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]