Uusi testamentti nykysuomeksi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Uusi testamentti nykysuomeksi on vuonna 1972 ilmestynyt suomenkielinen Uuden testamentin käännös. Käännöksessä on noudatettu dynaamisen ekvivalenssin käännöstekniikkaa,[1] ja tarkoituksena on ollut kääntää Uuden testamentin varsin tavanomainen kreikka tavalliselle suomen kielelle. Käännöksen periaatteena on ollut saada tavallinen suomenkielinen nykylukija ymmärtämään tekstin sisältö mahdollisiman samoin kuin alkuperäisen tekstin keskivertolukija. Tavoitteena on ollut että myös aiemmin hengelliseen kieleen perehtymätön lukija ymmärtää tekstin sisällön ja teksti on luontevaa myös puhuttuna. Sanasto ja lauserakenteet noudattavat tavanomaista nykysuomea.[2]

Vuoden 1933/1938 Pyhä Raamattu oli kieleltään vanhanaikainen jo sen julkaisuaikana, ja viimeistään 1960-luvulla voimistui ajatus raamatun saattamisesta nykykielelle.[2] Myös käännöstieteen menetelmät olivat ajan kuluessa kehittyneet. Suomen Pipliaseura ja Suomen Kirkon Sisälähetysseura halusivat tuolloin tehdä uuden käännöksen Uudesta testamentista. Työhön asetettiin vuonna 1968 työryhmä, johon kuuluivat Heikki Räisänen, Raimo Huikuri ja Esko Rintala. Käännöstyö saatiin päätökseen vuonna 1972, ja seuraavana vuonna siihen lisättiin vielä Jussi Aron kääntämät Psalmit.[3] Psalmien suomennoksessa pyrittiin pääsemään eroon aiemmin sellaisenaan suomeen tuoduista hepreankielen fraseologioista.[2]

Suomennosta tarkistettiin vuonna 1975, jolloin tekstiin tehtiin joukko korjauksina pidettyjä tarkistuksia.[4]lähde tarkemmin? Suomessa on julkaistu myös laitos Uusi testamentti nykysuomeksi = Good news New testament, jossa on sivujen vasemmilla palstoilla Uusi testamentti -nykysuomeksi ja oikeilla palstoilla samantapainen englanninkielinen vapaa käännös Good news New testament.lähde?

Uusi testamentti nykysuomeksi sai osakseen paljon huomiota ja myös kritiikkiä. Joidenkin mielestä sen kieli oli liiankin nykyaikaista sopiakseen raamattuun. Uusi testamentti nykysuomeksi oli aikansa merkittävin uusi raamatunkäännös; muitakin käännösesityksiä tehtiin.[2] Käännös jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä jo vuonna 1973 Kirkolliskokous asetti komitean pohtimaan uuden, virallisen raamatunkäännöksen valmistamista. Tämä uusi käännös, Uusi kirkkoraamattu, valmistui vuonna 1992.[3] Vuoden 1992 raamatun käännöksessä käytettiin laajasti apuna Uusi testamentti nykysuomeksi -käännöstä sekä vuoden 1973 Psalmien suomennosta.[2]

Tekstinäyte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joh. 3:16: "Niin paljon Jumala rakasti maailmaa, että hän antoi ainoan Poikansa, ettei yksikään joka häneen uskoo, kuole vaan saa elää ikuisesti.[5]

Painoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Uusi testamentti nykysuomeksi. Käännöstyö: Heikki Räisänen, Raimo Huikuri ja Esko Rintala. Helsinki: Suomen kirkon sisälähetysseura, 1972. ISBN 951-600-215-3.
  • Uusi testamentti ja Psalmit nykysuomeksi. Psalmit nykysuomeksi suomentanut Jussi Aro. Helsinki: Turku: Suomen kirkon sisälähetysseura: Suomen pipliaseura, 1973. ISBN 951-600-440-7.
  • Uusi testamentti ja Psalmit nykysuomeksi. 10. painos (Uusi testamentti). Helsinki: Suomen kirkon sisälähetysseura: Suomen pipliaseura, 1985 (14. painos 1991). ISBN 951-600-440-7.
  • Uusi testamentti nykysuomeksi. 11. painos. Helsinki: Suomen kirkon sisälähetysseura: Suomen pipliaseura, 1987 (14. painos 1991). ISBN 951-600-363-X.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kiilunen, Jarmo: Kuinka raamattua käännetään? Eksegetiikan osasto, Helsingin yliopisto. Viitattu 24.8.2016.
  2. a b c d e Kolehmainen, Taru: ”Kielentarkastajat raamatunkäännöstyössä”, Sanaa tutkimassa: Näkökulmia uskonnolliseen kieleen ja sen käyttöön, s. 90-91. Helsinki: SKS, 2014. ISBN 978-952-222-554-2.
  3. a b Suomalaiset Raamatut Suomen Pipliaseura. Viitattu 26.2.2015.
  4. Uusi testamentti nykysuomeksi = Good news New testament -laitoksen Lukijalle-teksti, jonka sivulla ei ole sivunnumeroa
  5. ”Joh. 3:16”, Uusi testamentti nykysuomeksi. Helsinki: Suomen kirkon sisälähetysseura / Suomen pipliaseura, 1972. ISBN 951-600-246-3.