Uudenseelanninkyyhky

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uudenseelanninkyyhky
Uudenseelanninkyyhky kuvattuna Kapitilla
Uudenseelanninkyyhky kuvattuna Kapitilla
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Kyyhkylinnut Columbiformes
Heimo: Kyyhkyt Columbidae
Alaheimo: Trenoninae
Suku: Hemiphaga
Laji: novaeseelandiae
Kaksiosainen nimi

Hemiphaga novaeseelandiae
Gmelin, 1789

Alalajit [2]
  • H. n. chathamensis
  • H. n. novaeseelandiae
  • H. n. spadicea
Katso myös

  Uudenseelanninkyyhky Wikispeciesissä
  Uudenseelanninkyyhky Commonsissa

Uudenseelanninkyyhky[3] (Hemiphaga novaeseelandiae)[2] on Uuden-Seelannin endeeminen kyyhkylintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täysikasvuinen yksilö kasvaa noin 50 senttimetriä pitkäksi ja reilun 600 gramman painoiseksi. Höyhenpeite on yläosasta sinivihreä, muuttuen pronssin ja violetin väriseksi niskan ja selän alueella. Vatsa on valkea, värin muuttuessa tarkkarajaisesti sinivihreäksi rinnan alueella. Nokka on oranssi tai punainen, jalat ja silmät kirkkaanpunaiset. Nuoren yksilön höyhenpeitteen väritys on hailakampaa.[4]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravinto koostuu kukista ja hedelmistä sekä apiloista.[4] Moa-lintujen kuoltua sukupuuttoon uudenseelanninkyyhky on tärkeä alkuperäiskasvien siementen levittäjä, sillä se on riittävän suuri nielemään alkuperäiskasvien, kuten karakapuun (Corynocarpus laevigatus) ja tawan (Beilschmiedia tawa) hedelmiä, sekä miron (Prumnopitys ferruginea) käpyjä.[5]

Pesintä ja lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudenseelanninkyyhky pesii keväällä-kesällä. Pesä rakennetaan kuolleista tikuista[4]. Lintu munii yhden munan kerrallaan, jota haudotaan 28 päivän ajan, sekä uroksen, että naaraan toimesta.[5] Poikasta suojellaan jatkuvasti noin kymmenen päivän ajan, kunnes höyhenpeite on kunnolla kehittynyt. Tämän jälkeen poikanen jätetään jo pidemmäksi aikaa yksin, jommankumman vanhemmista käydessä ruokkimassa poikasta aika-ajoin. 35–40 päivän iässä poikanen poistuu pesästä.[4]

Levinneisyys ja uhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinalue kattaa koko Uuden-Seelannin alueen.[4] Kannat ovat kuitenkin heikentyneet alueilla, joilla esiintyy ei-luontaisia petoja, kuten kettukusuja ja rottia. Lisäksi sopivan elinalueen menetys ihmisten toimien seurauksena ja laittomasta metsästyksestä johtuen kannat koot ovat alueellisesti laskussa.[5]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alalajiksi luokiteltu Hemiphaga novaeseelandiae chathamensis luokitellaan joidenkin lähteiden mukaan myös omaksi lajikseen[5][6][7], osassa lähteistä uudenseelanninkyyhkyn alalajiksi[2].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Hemiphaga novaeseelandiae IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)
  2. a b c ITIS itis.gov. Viitattu 23.3.2016. (englanniksi)
  3. Birdlife Suomi birdlife.fi. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 24.3.2016.
  4. a b c d e New Zealand birds nzbirdsonline.org.nz. Viitattu 23.3.2016. (englanniksi)
  5. a b c d Department of Conservation doc.govt.nz. Viitattu 24.3.2016. (englanniksi)
  6. New Zealand birds, Hemiphaga chathamensis nzbirdsonline.org.nz. Viitattu 24.3.2016. (englanniksi)
  7. IUCN, Hemiphaga chathamensis iucnredlist.org. Viitattu 24.3.2016. (englanniksi)