Uudenkylän Toverit ry:n työväentalo
| Uudenkylän työväentalo | |
|---|---|
| Sijainti | Uusikylä, Tampere |
| Valmistumisvuosi | 1934 (laajennus) |
| Purkuvuosi | 1966 |
| Suunnittelija | Frans Jousi |
| Rakennuttaja | Uudenkylän Työväenyhdistys Toverit ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
 |
|
Uudenkylän Toverit ry:n työväentalo oli Tampereen Uudessakylässä sijainnut työväentalo. Se purettiin vuonna 1966.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uudenkylän työväenyhdistys Toverit perustettiin vuonna 1912 Messukylän työväenyhdistyksen alaosastona. Vuonna 1913 yhdistyksessä oli 35 jäsentä. Syksyllä 1917 yhdistys osti itselleen Kivelän talon kokoontumispaikaksi.[1] Suurin osa rahoituksesta saatiin yhdistyksen jäseniltä lainoina. Taloa aiottiin laajentaa rakentamalla laudoista juhlasali ja näyttämö, mutta rakennustarpeet katosivat sisällissodan aikana. Lattialankut kuitenkin säilyivät, ja sodan jälkeen niistä rakennettiin tanssilava, joka kuitenkin purettiin vuonna 1925. Sisällissota katkaisi yhdistyksen toiminnan, joka aloitettiin uudelleen vuonna 1919.[2] Vuoden 1919 aikana yhdistys onnistui jo järjestämään muun muassa 27 iltamat. Vuonna 1920 yhdistys päätti irrottautua Messukylän työväenyhdistyksestä itsenäiseksi yhdistykseksi.[1]
Vuonna 1931 yhdistys osti riihen, purki sen ja alkoi laajentaa taloaan. Laajennettavan talon piirustukset laati Frans Jousi. Pula-aika aiheutti hankaluuksia laajennustyön loppuunsaattamisessa, mutta lopulta talon vihkiäisiä vietettiin marraskuussa 1934. Laajennustyöstä osa tehtiin talkoilla. Osaa, kuten betonitöitä, varten palkattiin ammattimiehiä.[2]
Vuonna 1966 talo purettiin. Paikalle rakennettiin asuinrakennus, jossa yhdistyksellä oli toimitilat.[3]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1920-luvulla yhdistyksen näytelmäseura kiersi myös lähipaikkakunnilla esiintymässä. Talolla toimi myös ompeluseura, ja siellä järjestettiin kirjanpito- ja valistuskursseja. Yhdistyksen yhteyteen perustettiin myöhemmin opintokerho.[1] Laajennetun talon avajaisissa oli runsaasti yleisöä. Ohjelmassa oli orkesterin esiintyminen, juhlapuheita, runonlausuntaa, laulua, harmonikansoittoa, kuorolausuntaa, Tampereen Yrityksen voimisteluesitys, Tampereen Seuranäyttämön esittämä Aleksis Kiven ”Kihlaus” sekä lopuksi tanssia.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Kansan Lehti digi.kansalliskirjasto.fi. 28.5.1932, no 121. Viitattu 17.2.2023.
- ↑ a b Kansan Lehti digi.kansalliskirjasto.fi. 23.11.1934, no 273. Viitattu 17.2.2023.
- ↑ Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
- ↑ Kansan Lehti digi.kansalliskirjasto.fi. 26.11.1934, no 275. Viitattu 17.2.2023.