Urho Riihikoski

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Urho Riihikoski
Henkilötiedot
Syntynyt6. joulukuuta 1930 (ikä 93)
Kuru

Urho Arvi Riihikoski (s. 6. joulukuuta 1930 Kuru)[1] on suomalainen eläinlääkäri ja tietokirjailija.[2][3]

Riihikoski pääsi ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulusta vuonna 1951. Hän valmistui eläinlääketieteen lisensiaatiksi Tukholmassa vuonna 1959. Helsingin yliopisto myönsi Riihikoskelle myönnettiin eläinlääketieteen kunniatohtorin arvonimen vuonna 1995.

Riihikoski saavutti SM-pronssia 110 metrin aitajuoksussa Kalevan kisoissa vuonna 1951.[1]

Terveydenhuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urho Riihikoski oli edelläkävijä eläinten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon aloittajana Suomessa. Toimiessaan Osuusteurastamoiden terveydenhuoltoeläinlääkärinä vuosina 1972–1991 hän aloitti vuonna 1972 tietotekniikkaan perustuvan koodijärjestelmän turvin eläinsairauksien tilakohtaisen seurannan osuusteurastamoissa. Tämä antoi mahdollisuuden seurata lihantuotantoa harjoittavilla tiloilla esiintyviä tarttuvia tauteja ja loisten esiintymistä. Tieto eläinten sairauksista teki mahdolliseksi suunnitelmallisen eläinten terveydenhuollon.

Riihikoski aloitti ensimmäisenä teurastamoiden terveydenhuoltoeläinlääkäärinä vuonna 1971 Tampereella ja siirtyi 1986 Lihateollisuuden Tutkimuskeskukseen kehittämään yhtenäistä eläinten terveydenhuoltoa koko maahan. Hänen aloittamansa ja kehittämänsä koodijärjestelmä otettiin käyttöön kaikissa teurastamoissa vuonna 1972. Useat teurastamot palkkasivat terveydenhuoltoeläinlääkäreitä. Urho Riihikoski oli kehittämässä tietotekniikkaan perustuvaa sikaloiden ja lihanautakasvattamoiden tuotantotarkkailua.

Tilaraportit kehitettiin tuloslaskelmiksi, joilla seurattiin sairauksia, rehunkulutuista, kasvunopeutta ja taloudellista tulosta. Raporttien perusteella terveydenhuoltoeläinlääkärit ja muu maatalousneuvonta saivat aikaan nopeasti lisää tehokkuutta tuotantoon. Esimerkiksi lihasikojen kasvunopeus/vrk oli 1960 luvulla vain hieman yli 600 gramma vuorokaudessa. Komenkymmenen vuoden kuluttua 1990-luvulla se ylitti jo 900 gramman vuorokausimäärän parhaissa sikaloissa.

Julkaisut eläinten terveydenhuollosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lihan tuotantoa koskevat:

  • terveydenhuoltokoe 1975-76
  • tutkimus sikojen ja lihanautojen erikoissairauksien vastustamisesta 1979
  • kaksi kirjasarjaa ja valokuvilla täydennettyä lehteä: Eläinten terveydenhuolto ja sikalasairaudet 1975-76 ja Nautakarjan terveydenhuoltohuolto 7197-78
  • eläinten terveydenhuolto-osa Tuottava maa -teoksessa 1977

Oppikirjat:

  • Sikojen terveydenhoito 1980, täydennetty uusittu painos 1986;
  • Vasikan ja lihanaudan terveydenhoito 1982, venäjänkielimem käännös 1986
  • Kotieläinten terveydenhuolto 1982, täydennetty, uusittu painos 1991
  • Eläinlääkäri eläinten hyvinvointia edistämässä 2015.

Oppimateriaalit:

  • Sikalan terveydenhuolto-ohjeet, 1988
  • Video-ja diaohjelmia maatalousalan opetusta ja "vastuu ja taito kotieläinten hoidossa” informaatio-ohjelmaa varten
  • eläinten terveydenhuoltoa ja kotieläinten tuotantoa tehokkuutta ja etiikkaa kasvatuksessa
  • kirjoituksia opaskirjasissa ja maatalouden ammattilehdissä

Toimitustyöt:

  • Eläinten terveydenhuolto 25 vuotta 1998
  • Eläinten terveydenhuolto nyt ja tulevaisuudessa 1998
  • Kun flutteri unohtui 2003
  • Tapahtui työssäni 2005
  • Hämeen-Satakunnan eläinlääkäriseura 80 v 2010

Opintomatkat:

  • kotieläintuotantoa ja sen tehokkuutta kasvattavat kongressit Euroopassa, Meksikossa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Argentiinassa.

[4]

Työtehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityiseläinlääkäri. Muurame 1959 , Keski-Suomen Lihantuottajat Oy:n Jyväskylän mlk. teurastamo tarkastuseläinääkäri 1960-68, Korpilahden kunnaneläinlääkäri. 1962-68, Hämeen Osuusteurastamo Tampereen teurastamo tarkastuseläinääkäri 1968-72, Satahämeen Osuusteurastamo Tampereen teurastamo tarkastuseläinääkäri . 72-86, Satahämeen Osuusteurast. teurastamo tarkastuseläinääkäri 77-86. SEL valtuuskunnan jäsen 1975-83; koulutusvaliokunnan jäsen.80-81 KSES siht. 1961-62, HSES siht. 1969-70

Kotiseutututyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdessä kirjailija Kirsi Kunnaksen kanssa Urho Riihikoski käynnisti vuonna 1972 Vapaan kansalaisryhmän, joka aloitti vuonna 1825 valmistuneen Räikän talon suojelun Ylöjärvellä. Ylöjärven kunta vunta velvoitettiin suojelemaan rakennus Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 1991.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihikoski on kirjoittanut mun muassa useita elänlääketieteellisiä oppikirjoja maatalousalalla toimiville ihmisille.[5][6]

  • Eläinlääketiedettä sivuavat kirjat
  • Kotiseutu- ja kyläkirjat
  • Sukututkimuskirjat
  • Omat muistelmat
  • Filmi-, valokuva ja digikuva-arkistot

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helsingin yliopiston kunniatohtori (1995)
  • Tiedonjyvä 1988 (Maataloustoimittajien tiedonvälityspalkinto)[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Rantala, Risto & Siukonen, Markku & Tukiainen, Seppo (toim.): Urheilumme kasvot 2, s. 1010. 3. painos. Oy Scandia Kirjat Ab, 1981.
  2. Jorma Huovinen: Tiedonjyvä (tilaajille) Aamulehti, aamulehti.fi. 4.12.2015. Viitattu 3.11.2022.
  3. Ville Mäkinen: Kunniatohtori Urho Riihikoski täyttää 90 vuotta ja nauttii suloisesta joutenolosta (tilaajille) Ylöjärven Uutiset, ylojarvenuutiset.fi. 4.12.2015. Viitattu 3.11.2022.
  4. Eläinten terveydenhuollon alkuvaiheiden historiaa vuodesta 1973 alkaen 25-vuoden-ajalta (Urho Riihikosken laatima eläinten terveydenhuoltotyön historia) docplayer.fi.
  5. finna.fi-haku kirjoista, joiden tekijä on "Riihikoski, Urho" viitattu 3.11.2022
  6. Eläinten terveydenhuollon kouluttajanariihikoski.com, viitattu 3.11.2022
  7. Tiedonjyvä maataloustoimittajat.fi. Viitattu 3.11.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]