Ulaid-tarusto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ulaid-tarusto (myös Ulaid-sykli tai Ulsterin sykli) on Irlannin kirjallisuudessa joukko taruja ja tarinoita, jotka käsittelevät Irlannin koillisosissa asuneiden ulaidien kansan sankariaikaa. Ulster on saanut nimensä ulaidien mukaan.[1]

Tarinat sijoittuvat ensimmäiselle vuosisadalle eaa. , ja pohjautuvat suulliseen perimätietoon, jotka kirjoitettiin ylös 700–1000-luvuilla ja ovat säilyneet 1100-luvun käsikirjoituksissa The Book of the Dun Cow ja The Book of Leinster sekä 1300-luvun kokoomateoksessa The Yellow Book of Lecan. Tarut kuvaavat Irlannin esikristillisen ylimystön tapoja ja käsityksiä. He ajoivat taisteluvaunuilla, säilyttivät surmaamiensa vihollisten päät voitonmerkkeinä, olivat geis-nimisten tabujen sekä druidien vaikutuksen alaisia. Taruissa sekoittuvat vapaasti keskenään mytologiset ja mahdollisesti tosiperäiset historialliset ainekset. Tapahtumat keskittyvät puolihistoriallisen kuningas Conorin (Conchobar mac Nessa) ja hänen sotureidensa, Punaisen haaran ritareiden, aikakaudelle. Conor hallitsi Emain Machassa, lähellä nykyistä Armaghia. Connaughtissa puolestaan hallitsevat heidän vihollisensa, kuningas Ailill ja kuningatar Medb. Conorin ritareiden päähahmo on Akhilleusta muistuttava Cú Chulainn, puolijumala, jonka äiti on kuolevainen Dechtire, Conorin sisar. Cú Chulainnin isä taas on Lugh, yksi kelttien tärkeimmistä jumalista.[1]

Useimmat tarinoista ovat lyhyitä proosakertomuksia, joissa käytetään runomittaa kuvailuun ja tunnevaikutusten tehostamiseen. Yleensä aiheina ovat tuhot, karjan ryöstöt ja pakomatkat. Pisin tarinoista on eeposta muistuttava The Cattle Raid of Cooley, joka käsittelee Ulsterin ja Connaughtin miesten välistä kiistaa. Eräs tarina puolestaan kuvaa tyypillistä isän ja pojan välistä kaksintaistelua, jossa Cú Chulainn surmaa poikansa, jota hän ei tunnista. Toisessa tarinassa nimeltään Bricriu’s Feast kerrotaan mestauspelistä, joka on Sir Gawayne and the Grene Knight -runoelman esikuva. Irlannin myöhempään kirjallisuuteen on vaikuttanut voimakkaasti The Fate of the Sons of Usnech –taru, joka kertoo Deirdren ja Noisin traagisen rakkaustarinan. Sen ovat 1900-luvulla kertoneet näytelmämuodossa John Millington Synge ja William Butler Yeats.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ulster cycle Britannica Academic, Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 11.8.2018. (englanniksi)