Deirdre

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
John Duncan: Deirdre of the sorrows.

Deirdre, iiriksi Deirdriu, oli Irlannin varhaisessa kirjallisuudessa lempeä ja oikeudentuntoinen The Fate of the Sons of Usnech (Oidheadh Chloinne Uisneach) -rakkaustarinan sankaritar.[1]

The Fate of the Sons of Usnech liitettiin sittemmin Ulaid-tarusikermään, johdannoksi Táin Bó Cuailgne -tarinalle, jotta voitiin selittää, miksi sankari Ferghus oli loikannut Ulsterista Connachtin puolelle.[2] Kertomus on alun perin laadittu 700–800-luvuilla, mutta tarinaa muokattiin 1400-luvulla ja se yhdistettiin runoelmien The Fate of the Children of Tuireann (Oidheadh Chloinne Tuireann) ja The Fate of the Children of Lir (Oidheadh Chloinne Lir) kanssa kokoelmaksi The Three Sorrows of Storytelling (Tri Truaighe Scéalaigheachta). Tarun vanhempi versio on säilynyt vuonna 1160 julkaistussa The Book of Leinster -teoksessa, ja tämä alkuperäinen tarina on karumpi ja traagisempi, huomattavasti rosoisempi eikä niin romantisoitu kuin myöhempi versio.[1]

Taru kertoo, että Deirdre oli Ulsterin kuninkaan Conorin (Conchobar mac Nessa) runonlaulajan Fedlimidin tytär. Ennen Deirdren syntymää druidi Cathbadh ennusti, että Deirdrestä tulisi kaunotar, mutta moni mies saisi surmansa tytön vuoksi. Ulsterin soturit vaativat lapsen surmaamista, mutta Conchobar päätti kasvattaa Deirdren salassa ja mennä tytön vartuttua naimisiin hänen kanssaan. Deirdre kasvoi syrjäseudulla poikkeuksellisen kauniiksi naiseksi. Eräänä päivänä nuori Deirdre näkee kasvatusisänsä nylkevän vasikkaa lumessa. Korppi juo lumelle valunutta vasikan verta. Deirdre lausuu kumppanilleen, runoilija Leabharchamille, että miehellä, johon hän rakastuu, on sama väriyhdistelmä: mustat hiukset, valkea iho ja punaiset posket. Naisrunoilija kertoo silloin Deirdrelle, että on eräs Noísi, Usnechin poika, jolla on juuri nämä piirteet.[2]

Tämän kuultuaan Deirdren on pakko lähteä kohtaamaan Noísia (iiriksi Noísiu). Deirdre suostuttelee Noísin karkaamaan kanssaan. He pakenevat Skotlantiin yhdessä Noísin kahden veljen kanssa. Siellä he asuivat rauhassa, kunnes Conchobar sai houkuteltua heidät takaisin Irlantiin petoksella. Conchobar lähettää heille viestin, jossa lupaa armahduksen, jos nuoret palaavat kotiinsa. Deirdre ei luota lupaukseen, mutta Conchobar onnistuu silti houkuttelemaan kolme veljestä hoviinsa Emhain Machaan, jossa Eoghan surmaa nämä.[2] Tästä seuraa verinen kapina Ulsterissa. Conchobarin kavaluutta inhoava Ferghus päättää liittyä Connachtin joukkoihin[3]. Deirdre ei halua joutua Conchobarin käsiin ja tekee lopulta itsemurhan iskemällä päänsä kallioon. Tarun myöhäisempi versio jätti tarinan ensimmäisen puoliskon pois ja pitkitti traagista loppua asettamalla Deirdren elämään vuoden ajan Conchobarin kanssa ennen kuin hän teki itsemurhan.[1]

The Fate of the Sons of Usnech –taru on ollut kautta aikain sekä Irlannissa että Skotlannissa erittäin suosittu, ja se vaikutti kirjallisuuteen vielä 1900-luvun alussakin, jolloin tarinan kertoivat näytelmämuodossa John Millington Synge ja William Butler Yeats.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Green, Miranda J. : Dictionary of Celtic Myth and Legend. Thames & Hudson 1997. ISBN 0-500-27975-6

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Deirdre Britannica Academic, Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Inc.. Viitattu 14.8.2018. (englanniksi)
  2. a b c Green 1997, s. 79-80
  3. Green 1997, s. 96