Tykkitorni
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Tykkitorni on panssarilevyillä suojattu erillinen rakennelma, johon voidaan sijoittaa erilaisia ja -kokoisia tykkejä.
Tavallisimmin tykkitorni on valettu tai valmistettu panssariteräksestä tehdyistä levyistä, jotka on usein asennettu kaltevuuskulmaan, jotta osuvat ammukset kimpoaisivat sivuun. Tykkejä voi olla useita, tavallisin määrä on yhdestä kahteen.
Tärkeä ominaisuus on se, että tykkitornia voidaan kääntää erityisen kääntölaitteen avulla vaakasuunnassa. Tämä lisää sen käyttökelpoisuutta olennaisesti kasemattiin verrattuna. Laivoissa siirryttiin jo 1800-luvulla kasemateista tykkitorneihin: kannelle asennettuihin tykkitorneihin voitiin asentaa suurempia tykkejä vaarantamatta aluksen vakautta kuin kyljissä oleviin kasematteihin. Tässä kohdin käsitykset vaihtelivat oikeastaan valtioittain, mutta tykkitornin ylivertaisuus tuli tositilanteissa ilmi niin selkeästi, että sen läpimurto oli lopulta muotoseikka.
Myös panssarivaunuissa tykkitorni syrjäytti jo ensimmäisen maailmansodan aikana alkuperäisen kylkeen asennetun kasematin; vaunun liikkuvuus ja tasapaino paranivat olennaisesti ja painopistekohdalle sijoitettu tykki saattoi olla suurempi kuin alkuperäinen.
Suomalaiset ovat yhdistäneet panssarivaunut ja rannikkotykistön: eräs nykyisen rannikkopuolustuksen merkittävimpiä aseita on 100 mm tornikanuuna, joka on oikeastaan Venäjältä ostettu T-55-panssarivaunun tykkitorni; tornit ostettiin suoraan tehtaalta ilman vaunuosaa ja asennettiin kallioon louhitun bunkkerin päälle. Järjestelmä on osoittautunut käyttökelpoiseksi.
Suomessa on lisäksi säilynyt eräs maailman harvoista 305 mm kaksoistykkitorneista; se on sijoitettu Kuivasaareen Helsingin edustalle ja tasavuosi-itsenäisyyspäivinä sillä ammutaan kunnialaukauksia.
Maalle, tavallisimmin rannikkotykistöön, sijoitetuissa tykkitorneissa on yleensä oma itsenäinen varastotilansa ja tarvittaessa myös varavoimanlähde, jotta yksikkö toimii myös päävirran katketessa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ove Enqvist: Isosaari ja Kuivasaari
- Ove Enqvist - Mikko Härö: Varuskunnasta maailmanperinnöksi - Suomenlinnan itsenäisyysajan vaiheet
