Tuula Palonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tuula Palonen (o.s. Korhonen, s. 19. heinäkuuta 1949 Oulu) on suomalainen lentopalloilija. Hänet on valittu kuusi kertaa Suomen parhaaksi naislentopalloilijaksi. Suomen mestaruuden hän on voittanut kolme kertaa Karhulan Veikkojen (Veikottarien) joukkueessa.

Palonen pelasi naisten SM-sarjatasolla ensimmäisen kerran tamperelaisessa Kalevan Lentopallossa vuonna 1965. Myöhemmin hän pelasi helsinkiläisissä Lautta-Pojissa ja Poliisien Palloseurassa. Vuonna 1973 hän siirtyi kakkossarjassa pelanneeseen Karhulan Veikkoihin, joka nousi heti SM-sarjaan ja voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa vuonna 1975.[1]

Arvokisoissa Palonen on edustanut Suomea lentopallon Euroopan-mestaruuskilpailuissa vuonna 1977[1] ja lentopallon maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 1978.[2] Maaotteluita Palonen pelasi 107[2] vuosina 1967–1978.

Palosen aviomies Risto Palonen ja poika Matti Palonen ovat myös tunnettuja lentopalloilijoita.[1]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kuusinkertainen Suomen paras naislentopalloilija (1971–1976)
  • Vuosisadan naislentopalloilija Suomessa (1999)
  • Pro Urheilu -mitali (2007)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Harri Levänen: Kiireet katkeavat maalla Ahviossa. Kymen Sanomat, 1.10.2011, s. 13.
  2. a b Pro Urheilu – tunnustuspalkintojen jakotilaisuus 17.12.2007. Opetus- ja Kulttuuriministeriö. Viitattu 4.10.2011.