Turun kaupunginkanslian talo
Turun kaupunginkanslian talo on Turussa Aurajoen rannalla Fortuna-korttelissa osoitteessa Kristiinankatu 1 sijaitseva näyttävä jugendrakennus. Talon rakennutti vakuutusyhtiö Städernas i Finland brandstodsbolag för lösegendom (suomeksi: Suomen kaupunkien paloapuyhtiö irtaimistoa varten) 1900-luvun alussa.[1][2]
Vuonna 1906 talon rakentamista varten järjestettyyn arkkitehtikilpailuun tuli 21 ehdotusta, joista palkintolautakunta hylkäsi kuusi ohjeiden vastaisina. Paloapuyhtiön mielestä ehdotuksista paras oli yksi näistä kuudesta hylätystä, helsinkiläisen Knut Wasastjernan ja Gustaf A. Lindbergin arkkitehtitoimiston ehdotus.[3] Vuonna 1908 kilpailun voittanut arkkitehtitoimisto laati lopulliset piirustukset yhteistyössä arkkitehti Arthur Gauffinin kanssa[2]. Rakennuksen valmistumisajankohdaksi mainitaan joko 1909[2][1] tai elokuu 1908[3] lähteestä riippuen. Turun kivikierros -verkkosivuston mukaan rakennuksen avajaisia on vietetty elokuussa 1908[4].
Rakennustöissä käytettiin Turussa ensimmäistä kertaa höyryjunttaa perustustöissä, ja myös betonityöt olivat ensimmäiset Turussa.[3][4] Nelikerroksisen rakennuksen katukerroksessa oli alun perin paloapuyhtiön toimitilat ja ylemmissä kerroksissa oli suuria vuokra-asuntoja.[2][4]
Valmistuttuaan lehdistö katsoi rakennuksen tuovan Turulle todellisen suurkaupungin hohdetta. Talon asukkaiden elämää haittasivat kuitenkin alapuolisen sataman melu ja saastuneen Aurajoen haju, jonka sanottiin aiheuttavan hopea-astioiden tummumista.[3]
Vuonna 1967 paloapuyhdistys fuusioitiin Sampoon ja Kristiinankadun rakennuksen päävuokralaiseksi tuli Turun kaupunki. Paloapuyhdistykseltä vapautuneisiin tiloihin asettuivat kaupungin rahatoimisto ja kaupunginkanslia sekä Varsinais-Suomen seutukaavavirasto. Seutukaavavirastoa varten tehdyssä korjauksessa neljänteen kerrokseen avattiin toimistohuoneita yhdistävä keskuskäytävä ja ullakolle sijoitettiin varastotiloja, IV-konehuone ja hissikonehuone.[2]
Turun kaupunki osti rakennuksen Sammolta vuonna 1987[2] ja vuonna 2010 myi sen edelleen yhdeksän yksityishenkilön perustamalle Kiinteistö Oy Turun Jugendlinnalle 5,872 miljoonalla eurolla. Uusi omistaja muuttaa talon jälleen alkuperäisen kaltaiseen käyttöön eli pohjakerrokseen tulee liiketiloja ja ylemmät kerrokset ovat asuinkäytössä.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Laaksonen, Mikko ja Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 154 - 155. Porvoo: Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 978-952-5805-35–2.
- ↑ a b c d e f Kertomus Fortuna - korttelin menneisyydestä fortunakortteli.fi. Arkistoitu 16.8.2016. Viitattu 1.4.2017.
- ↑ a b c d Lahtinen, Rauno ja Laaksonen, Hannu: Kävely jugendtalojen Turussa, s. 112 - 113. Turku: Turkuseura - Åbosamfundet ry, 2006. ISBN 978-952-5805-35–2.
- ↑ a b c Turun kivikerros – Kaupunginkanslia kivikierros.com. Viitattu 1.4.2017.
- ↑ Turku myy Kristiinankatu 1:n kuudella miljoonalla eurolla Turun Sanomat. Viitattu 2.4.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turun kaupunginkanslian talo Wikimedia Commonsissa
