Tukulti-Ninurta I

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tukulti-Ninurta I oli Assyrian kuningas (1233–1196 eaa.), joka valtasi Babylonian keskiassyrialaisella ajalla. Hän voitti heettiläiset Nihriyan taistelussa.

Myöhemmin hallituskaudellaan Tukulti-Ninurta I hyökkäsi Babyloniaan. Tukulti-Ninurta I vei Babylonian kassiittikuninkaan Kaštiliš IV:n vankina Assyriaan. Kun Babylon kapinoi tämän takia, assyrialaiset ryöstivät sen temppelit.

Kaštiliš IV:n pojat saartoivat Tukulti-Ninurta I:n Kar-Tukulti-Ninurtaan, pääkaupunkiin jonka Tukulti-Ninurta I oli määrännyt rakennettavaksi. Tukulti-Ninurta I murhattiin saarretussa kaupungissa. Tukulti-Ninurta I ("sodan jumala Ninurta on turvani") nousi valtaan isänsä Salmanassarin kovalla ja julmallakin kurilla johdetussa valtiossa.

Alussa tehtiin sotaretki itäisille vuorilla, joissa asui gutilaisia ja muita heimoja. Sieltä otettiin vangiksi alueiden kuninkaat, joilla vannotettiin Assurissa vasallilupaus ja jotka pantiin maksamaan veroa, muun muassa toimittamaan puutavaraa. Jos joku rikkoi vasallivalansa, häntä kidutettiin julmasti.[1]. Kuningas hyökkäsi myös pohjoiseen Nairiin, Iso-Zab-joen yläjuoksulle, jossa tehtiin samoin kuin gutilaisille.

Tukulti-Ninurta I voitti heettiläiset Nihriyassa, sai 28 000 vankia ja pystytti temppelin. Heettiläisltä saatiin rautaa. Hän valtasi Tigrisin yläjuoksun ja eteni Vanjärven laaksoon asti. Näin itäiset, pohjoiset ja läntiset alueet joutuivat Assyrian vallan alle. Myös jotkin aremealaisryhmät, jotka enteilivät myöhempää suurta hyökkäystä, kukistettiin.

Noin 1233 eaa. hän hyökkäsi Babyloniaan ja valtasi ensin rajavyöhykkeen. Babylonian armeija voitettiin, kuningas Kaštiliaš vietiin kahleissa Assyriaan. Nyt Assyrian mahti ulottui Babyloniaan ja Bahrainiin eli Dilmuniin asti. Babylonia nousi Elamin yllyttämänä pian kapinaan, minkä jälkeen Assyrian rangaistusretkikunta hyökkäsi Babylonin kaupunkiin. Assyrian armeija surmasti armotta kaupunkilaisia, ryösti temppelit, repi Babylonin muurit, vei kaupungin jumalan Mardukin patsaan Esangila-temppelistä Assyriaan, jonka kuningas asetti valtaistuimelle uuden nukkehallitsijan. Vallassa ollut sotaa kannattava ryhmä riemuitsi. Mutta Assyriassa oli asunut pitkään babylonialaisia, ja myös assyrialainen oppositio piti Mardukin patsaan viemistä pyhäinhäväistyksenä. Kuningas teettikin katkonaisena säilyneen kirjoituksen, jossa syytti Babylonian kuningasta sodasta.[2]. Kuningas julisti itsensä Sumerin ja Akkadin kuninkaaksi.

Tukulti-Ninurtan valtakunta ulottui nyt Bahrainista Syyriaan. Tukulti-Ninurta rakensi suuren palatsin Assuriin ja Kar-Tukulti-Ninurtan kaupungin Tigrisin toiselle puolelle Assuria vastapäätä. Hän myös linnoitutti Assurin. Ajan kuluessa Tukulti-Ninurta etääntyi kansastaan, ja alkoi suhtautua ihmisiin vihamielisesti, ja eristäytyä. Assurin papisto alkoi vastustaa tätä hirmuhallitsijaksi muuttunutta kuningasta. Tukulti-Ninurtan kukisti lopulta hänen oma poikansa, kuninkaan vastustajat saartoivat hänet kaupunkiinsa, ja kuninkaan poika Assurnadinapli tappoi kuninkaan, joka oli jo potkaistu virastaan.

Babylon kapinoi Mardukin papiston yllyttämänä ja itsenäistyi kapinassa Tukulti-Ninurtan viimeisinä hallitusvuosina 1226, kun Elamilaisten hyökkäys kikisti Assyrian asettaman Babylonian kuninkaan. Lopulta hän jopa pisti Assyrian maksamaan veroa Babylonin kuninkaiden Melišipak II ja Marduk-apal-iddin I hallitessa. Tämän jälkeen Assyria heikkeni mm. sisäisten vallanperimyssotien ja aramealaisten ryöstöretkien takia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1. (Kirjayhtymä 1971). S. 441–.
  2. Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1. (Kirjayhtymä 1971.) S. 443–444.
Edeltäjä
Salmanassar I
Assyrian kuningas
1233–1196 eaa.
Seuraaja
Assur-nadin-apli