Trobriandsaaret

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Trobriandsaaret
Kartta Trobriandsaarista
Kartta Trobriandsaarista
Merialue Tyynimeri
Saaria yht. 21
Suurin saari Kiriwina
Muita saaria Kaileuna, Vakuta, Kitava
Pinta-ala 440 km²
Valtio
Valtio Papua-Uusi-Guinea
Maakunta Milne Bay
Piirikunta Kiriwina-Goodenough
Väestö
Väkiluku 12 000
Asutuskeskukset Losuia

Trobriandsaaret (joskus myös Kiriwinasaaret) on Papua-Uudelle Guinealle kuuluva Tyynenmeren saaristo. Se sijaitsee Milne Bayn maakunnassa Uuden-Guinean itäkärjestä noin 200 kilometriä koilliseen.

Koralliatolleista koostuvan saariston pääsaari on Kiriwina, jolla asuu valtaosa saarten noin 12 000 asukkaasta.

Muita saaria ovat Kaileuna, Vakuta ja Kitava.

Saarilla kasvaa sademetsää, joka luokitellaan omaksi ekoalueekseen. Väestöstä suurin osa elää kylissä perinteisessä omavaraistaloudessa, joka perustuu lähinnä jamssin puutarhaviljelyyn ja kalastukseen.

Trobriandsaaret toi eurooppalaisten tietouteen ranskalaisen Espérance-aluksen miehistö, joka saapui saarille vuonna 1793. Laivan navigaattori Bruni d’Entrecasteaux nimesi saaret ensimmäisen luutnanttinsa Denis de Trobriandin mukaan.

Saarten asukkaat ovat säilyttäneet melko hyvin perinteisen elämäntapansa.

Väestö, saaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestö on pääosin alkuasukkaita, trobriandeja. He puhuvat asstronesialaisiin malaijo-polyneisialaisiin kieliin kuuluvaa kilivilaa (kiriwinaa). Saarten ala on 440 km². Saarilla asuu 12 000 asukasta. Suurin osa asukkaista asuu suurimmalla saarella Kiriwinassa, jossa on hallituksen asema, Losuia. Kiriwinan ala on 290.5 km². Muita suuria saaria ovat Kaileuna, Vakuta and Kitava. Lisäksi on yli sata pienempää saarta. Muilla saarilla kuin Kiriwinassa asuu vain satoja asukkaista. Kiriwinassa on 60 kylää. Muissa kolmessa saaressa on vain 8 kylää[1].

Ilmasto, ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuma ja kostea monsuuni-ilmasto, sademetsää.

Viljely, kalastus, kauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trobriandit viljelevät monia kasveja ja pitävät mm sikoja kotieläiminään. Mutta pääosin robriandien talous perustuu lähinnä jamssin viljelyyn puutarhoissa. Tämä onkin mahdollista Kiriwinassa, jossa sataa ympäri vuoden. Kuivuus on harvinaista, mutta sitä esiintyy kyllin usein aiheuttaakseen pelkoa asukkaissa[2]. Kuivuus tuo nälän. Niinpä jamssia on tarvetta varastoida. Vettä saadaan kaivoista ja lähteistä[3]. Jamssia viljellään kaskeamalla. Jamssia viljellään omaan käyttöön ja kauppatavaraksi. Jamssin viljely on työlästä. Miehet viljelevät aina varastoitavan kauppatavarajamssin. Kaskettu pelto kestää 3–5 vuotta. Miehet polttavat kasken ja muokkaavat pellon. Naiset kitkevät ja korjaavat sadon. Väentiheys 100 as/neliömaili, viljellyillä alueilla 130 as/neliömaili. 60 % maasta viljelykelpoista. Kyläpäällikkö ja poppamies valvovat jamssin viljelyä. Rannikolla kalastetaan. Kalaa ja jamssia vaihdetaan kaupassa Kiriwinan etelä- ja pohjoisosan välillä. Muualta tuodaan keramiikkaa ja kivikirveitä. Kaukokauppa on päälliköiden valvonnassa, saarten sisäinen kauppa vapaata. Kaukokaupalla haetaan esimerkiksi savea ja ruokaa huonoina vuosina. Kaukokaupan vaatimat kanootit ovat kalliita.lähde?

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trobriendien yhteiskunta koostuu matrilineaarisista klaaneista. Suvut ovat joko päällikkösukuja tai tavallista kansaa. Korkein päällikkö on Omarakanan kylässä. Trobriandit tunnetaan simpukankuorilla koristelluista kula-renkaista, jotka kiertävät kylästä toiseen päälliköltä toiselle. Toinen kula-rengas kiertää myötäpäivään, toinen vastapäivään. Jos päälliköllä on monta vaimoa, hän saa näiden sukulaisilta paljon jamssia. Jamssi ei kasva kuivana aikana eikä se myöskään säily muutamaa kuukautta kauempaa niin tämä antaa päällikölle valtaa. Heikko päällikkö ei saa vaimoja, eikä siten jamssia ja valtaa.lähde?

Seksi aloitetaan melko nuorena, mutta sitä ei osata nimetä lasten syntymisen syyksi. Raskauden uskotaan johtuvan esi-isien hengistä. Miehet ja naiset vaihtavat rakastajaa yhtä usein. Trobriandit syövät useimmiten yksin, koska pähkinän jauhamista lukuunottamatta seurassa syöminen on tabu.lähde?

Dala-ryhmä omistaa maan. Noin kaksi 2–6 kylää on ryhmässä, jonka kesken on avioliittoja. Ryhmän sisällä ei ole sotia. Ryhmän kylät on luokiteltu eriasteiksiksi. Sotien syinä olivat aikoinaan kiistat viljelymaasta. Monesti sodat kyläryhmien väliillä alkoivat aikoinaan sadonkorjuuaikaan, jolloin päällikön voima tai heikkous näkyi[4]. Nykyäänkin yhteenottoja on, mutta hallitus pyrkii estämään ne. Kun sodat ovat kiellettyjä, trobdiandit pelaavat ne kriketillä, joka on varsinaista krikettiä aggressiivisempi laji.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. [ww.waketech.edu/sites/default/files/libraryfiles/ereserves/ant220/Trobriand-Islanders.pdf]
  2. [webspace.ship.edu/ajames/ant211/211trobriand.pdf]
  3. [www.slideshare.net/PaulVMcDowell/trobriand-islandsr-presentation]
  4. [1]



Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.