Tom’s Brookin taistelu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tom’s Brookin taistelu
Osa Yhdysvaltain sisällissotaa
Päivämäärä:

9. lokakuuta 1864

Paikka:

Shenandoahin piirikunta, Virginia

Lopputulos:

Unionin voitto

Osapuolet

Unionin lippu (1861-63) Unioni

Konfederaation lippu Konfederaatio

Komentajat

Alfred Torbert

Thomas Rosser

Vahvuudet

6 300

3 500

Tappiot

57

350

Lähde: [1]

Tom’s Brookin taistelu (engl. Battle of Tom’s Brook; joissain lähteissä myös Woodstock Racesin taistelu) oli Virginiassa 9. lokakuuta 1864 käyty Yhdysvaltain sisällissodan taistelu. Taistelussa olivat vastakkain Unionin prikaatikenraali Alfred Torbert ja Konfederaation kenraalimajuri Thomas Rosser. Taistelu päättyi Unionin joukkojen voittoon.[1]

Unionin miesvahvuus taistelussa oli noin 6 300, Konfederaation taas 3 500. Unioni menetti taistelussa 57 miestä, Konfederaatio taas 350.[1]

Tapahtumien kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unionin kenraalimajuri Philip Sheridanin joukot voittivat Konfederaation kenraaliluutnantti Jubal Earlyn joukot Fisher’s Hillin taistelussa 22. syyskuuta 1864[2]. Taistelun jälkeen Sheridanin joukot ajoivat Earlyn perääntyviä joukkoja takaa Shenandoahin laaksoa pitkin. Earlyn joukkojen päästyä Stauntoniin 6. lokakuuta Sheridan lopetti takaa-ajon ja aloitti perääntymisen. Perääntymisen yhteydessä Sheridanin joukot polttivat paljon laaksossa olleita latoja ja myllyjä, jotta Konfederaation joukot eivät pystyisi hyödyntämään niitä myöhemmin.[1]

Sheridanin lopettaessa takaa-ajoaan Earlyn joukot saivat vahvistuksia, kun Joseph B. Kershawin johtama divisioona tuli heidän avukseen. Early päätti nyt puolestaan ajaa Sheridanin joukkoja takaa. Takaa-ajon yhteydessä Petersburgista saapunut kenraalimajuri Thomas Rosser otti Fitz Leen johtaman ratsuväkidivisioonan komentoonsa ja pyrki sen avulla häiritsemään Unionin perääntyviä sotilaita.[1]

9. lokakuuta Unionin prikaatikenraali Alfred Torbert lopetti perääntymisen ja hyökkäsi takaa-ajajiaan vastaan Tom's Brookissa. Taistelussa Torbertin joukot löivät Konfederaation joukot, mikä johti Rosserin ja Lunsford L. Lomaxin komentamien divisioonien järjestäytymättömään perääntymiseen. Konfederaation joukot menettivät taistelussa yhteensä 350 miestä, Unionin joukot taas 57.[1]

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tom’s Brookin taistelun jälkeen Unionilla oli selvästi enemmän ratsuväkijoukkoja Shenandoahin laaksossa kuin Konfederaatiolla.[1] Lopullisesti Unionin joukot saivat Shenandoahin laakson haltuunsa puolitoista viikkoa myöhemmin, kun Sheridan löi Earlyn lopullisesti Cedar Creekin taistelussa[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Battle Summary: Tom’s Brook, VA The American Battlefield Protection Program. Viitattu 19.12.2018. (englanniksi)
  2. Fisher’s Hill The American Battlefield Protection Program (NPS). Viitattu 18.12.2018. (englanniksi)
  3. Phases of the Battle of Cedar Creek (arkistoitu versio 9.8.2016.) National Park Service. Viitattu 19.12.2018. (englanniksi)