Toló
| Toló Τολό |
|
|---|---|
 Näkymä antiikin Asinesta Tolóon. |
|
  Toló |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kreikka |
| Hajautetun hallinnon alue |
Peloponnesos, Länsi-Kreikka ja Jooniansaaret |
| Alue | Peloponnesos |
| Alueyksikkö | Argolis |
| Kunta | Náfplio |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä |
| – Kallikrates-koodi | 4101020501 |
| Korkeus | 14[1] m |
| Väkiluku (2011) | 1 460[2] |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Postinumero | 21056[1] |
Toló (kreik. Τολό; kath.kreik. Τολόν, Tolón) on Kreikan kylä, joka kuuluu Náfplion kuntaan, Argoliksen alueyksikköön ja Peloponnesoksen alueeseen. Se kuului aiemmin Asínin kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Náfplion kunnan Asínin kunnallisyksikköön. Kylän väkiluku on 1 460 (vuonna 2011).[2][3]
Toló sijaitsee Peloponnesoksen niemimaan itäosassa Välimereen kuuluvan Argoliinlahden rannalla.[1] Náfplion kaupunki sijaitsee 12 kilometriä Tolósta luoteeseen.[1] Toló on entinen kalastajakylä, jossa on nykyisin muun muassa runsaasti hotelleja, ravintoloita, kahviloita, tavernoja, diskoja ja baareja.[1]
Toló muodostaa laajemman kyläyhdyskunnan (Δημοτική Κοινότητα Τολού, Dimotikí Koinótita Toloú), johon kuuluvat varsinaisen Tolón kylän lisäksi Ágios Antónioksen kylä sekä saaret Daskaleió ja Koronísi. Koko yhdyskunnan väkiluku on 1 494.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Homeros mainitsee Ilias-eepoksessaan Asinen kaupungin, jonka arkeologinen kohde sijaitsee Tolónlahdella. Asinen laivasto otti osaa Troijan sotaan.[4]
Tolónlahti toimi vuosisatojen ajan taistelulaivojen pakopaikkana. Bysantin valtakunnan valtakaudella Tolósta tuli Náfplion kaupungin varasatama. Toló yhdessä muun Peloponnesoksen kanssa kuului vuosina 1204–1389 frankeille. Venetsialaiset hallitsivat Tolóa vuoteen 1540 saakka, jolloin Osmanien valtakunta otti vallan. Tämän jälkeen venetsialaiset yhdessä liittolaisten kanssa yrittivät vara-amiraali Francesco Morosinin johdolla vallata Peloponnesoksen pääkaupungin Náfplion. Tolónlahdesta tuli operaatioiden tukikohta. Morosini menestyi operaatioissaan, mutta vuonna 1718 osmanit ottivat jälleen vallan alueella. Tolónlahdella sijaitsevalla Rómvin saarella on tältä ajalta säilynyt raunioituneita rakennuksia sekä linnoituksia. Myös Daskaleión saarella sijaitsee linnoituksen rauniot sekä Elävöittävälle lähteelle (Zoodóchos Pigí) omistettu kirkko vuodelta 1688. Osmanikauden aikana paikalliset lapset opiskelivat omaa historiaansa ja kieltään Daskaleión saaren ”Kryfó scholeíossa” (kreik. Κρυφό σχολείο) eli ”salaisessa koulussa”. Kreikan presidentti Ioánnis Kapodístrias päätti vuonna 1831, että Tolóon muutti pakolaisia Kreetan saarelta.[4]
Vuonna 1981 Tolóssa oli 1 353 asukasta ja vuonna 1991 puolestaan 1 298.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Tolo GTPnet. Viitattu 24.10.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b History tolo-guide.gr. Viitattu 12.4.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tolo Wikimedia Commonsissa
- Tolo Guide. Tolóa esittelevä sivusto. (englanniksi) (kreikaksi)