Toló

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Toló
Τολό
Näkymä antiikin Asinesta Tolóon.
Näkymä antiikin Asinesta Tolóon.

Toló

Koordinaatit: 37°31′14″N, 22°51′36″E

Valtio Kreikan lippu Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Peloponnesos,
Länsi-Kreikka ja
Jooniansaaret
Alue Peloponnesos
Alueyksikkö Argolis
Kunta Náfplio
Hallinto
 – Asutustyyppi Kylä
 – Kallikrates-koodi 4101020501
Korkeus 14[1] m
Väkiluku (2011) 1 460[2]
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero 21056[1]











Toló (kreik. Τολό; kath. Τολόν, Tolón) on Kreikan kylä, joka kuuluu Náfplion kuntaan, Argoliksen alueyksikköön ja Peloponnesoksen alueeseen. Se kuului aiemmin Asínin kuntaan ja vuodesta 2011 lähtien Náfplion kunnan Asínin kunnallisyksikköön. Kylän väkiluku on 1 460 (vuonna 2011).[2][3]

Tolón rantaa länteen päin huhtikuussa 2010.
Ágioi Apóstoloin saari Tolón edustalla.

Toló sijaitsee Peloponnesoksen niemimaan itäosassa Välimereen kuuluvan Argoliinlahden rannalla.[1] Náfplion kaupunki sijaitsee 12 kilometriä Tolósta luoteeseen.[1] Toló on entinen kalastajakylä, jossa on nykyisin muun muassa runsaasti hotelleja, ravintoloita, kahviloita, tavernoja, diskoja ja baareja.[1]

Toló muodostaa laajemman kyläyhdyskunnan (Δημοτική Κοινότητα Τολού, Dimotikí Koinótita Toloú), johon kuuluvat varsinaisen Tolón kylän lisäksi Ágios Antónios, Daskaleió ja Koronísi. Koko yhdyskunnan väkiluku on 1 494.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Homeros mainitsee Ilias-teoksessaan Asinen kaupungin, joka sijaitsee Tolónlahdella. Asinen laivasto otti osaa Troijan sotaan.[4]

Tolónlahti toimi vuosisatojen ajan taistelulaivojen pakopaikkana. Bysantin valtakunnan valtakaudella Tolósta tuli Náfplion kaupungin varasatama. Toló yhdessä muun Peloponnesoksen kanssa kuului vuosina 1204–1389 frankeille. Venetsialaiset hallitsivat Tolóa vuoteen 1540 saakka, jolloin Osmanien valtakunta otti vallan. Tämän jälkeen venetsialaiset yhdessä liittolaisten kanssa yrittivät vara-amiraali Francesco Morosinin johdolla vallata Peloponnesoksen pääkaupungin Náfplion. Tolónlahdesta tuli operaatioiden tukikohta. Morosini menestyi operaatioissaan, mutta vuonna 1718 osmanit ottivat jälleen vallan alueella. Tolónlahdella sijaitsevalla Rómvin saarella on tältä ajalta säilynyt raunioituneita rakennuksia sekä linnoituksia. Myös Daskaleión saarella sijaitsee linnoituksen rauniot sekä Zoodóchos Pigí -niminen kirkko vuodelta 1688. Osmanikauden aikana paikalliset lapset opiskelivat omaa historiaansa ja kieltään Daskaleión saaren ”Kryfó scholeíossa” (kreik. Κρυφό σχολείο) eli ”salaisessa koulussa”. Kreikan presidentti Ioannis Kapodistrias päätti vuonna 1831, että Tolóon muutti pakolaisia Kreetan saarelta.[4]

Vuonna 1981 Tolóssa oli 1 353 asukasta ja vuonna 1991 puolestaan 1 298.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Tolo GTPnet. Viitattu 24.10.2011. (englanniksi)
  2. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  3. Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi)
  4. a b History tolo-guide.gr. Viitattu 12.4.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tolo Guide. Tolóa esittelevä sivusto. (englanniksi) (kreikaksi)