Toivo (kuunari)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toivo
Tyyppi kuunari
Lippuvaltio Suomen lippu Suomi
Kotipaikka Kemin pitäjä
Oulu (1850 alkaen)
Omistaja Carl E. Junnelius
Aiemmat omistajat Johan Hårdh & perikunta
Rakennustelakka Oulun Kuivaniemi
Vesillelasku 1833
Status haaksirikkoutui vuonna 1853
Tekniset tiedot
Uppouma 92 t

Toivo oli suomalainen kolmimastoinen kuunari, joka katosi Oulusta lähdön jälkeen.

Alkuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toivo rakennettiin vuonna 1833 Kuivaniemessä. Toivo laivan nimenä on ollut hyvin yleinen. Laiva oli kolmimastoinen tasasaumainen puuparkki, jonka kantokyky oli 50 lästiä. Aluksessa ei koskaan käytetty konevoimaa. Laivaa korjattiin vuonna 1843 Oulussa. Laivan kotisatama oli aluksi Kemin pitäjässä vuosina 1838–1847, jolloin sen omisti kauppias Johan Hårdh, ja hänen perikuntansa omisti sen vuosina 1848–1849. Carl Erik Junnelius, oululainen laiva- ja tervaporvari, osti aluksen omistukseensa vuosiksi 1850–1853, jolloin sen kotipaikaksi tuli Oulu[1]. Kapteeneina laivalla ovat olleet A. W. Ramberg (1833–1836 sekä 1837), Nils Nyström (1836), Petter Bäck (1838–1841 sekä 1842), Peher Petrell (1841–1847), Carl Junnelius (1848 sekä 1853), Sven Andersson (1848), Lars Neuman (1849), Daniel Grönmark (1849–1850), C. G. Rysselin (1850), J. J. Ömanson (1851), Johan Byström (1853) ja Jonas Neuman (1953)[1]. Toivo teki etupäässä matkoja Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Lyypekkiin ja Pietariin. Talvisin alus oli riisuttuna[1].

Onnettomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toivo katosi miehistöineen Oulun satamasta lähdön jälkeen 12. syyskuuta 1853. Laiva lähti satamasta etelää kohti. Onnettomuushetkellä laivassa oli kuusihenkinen miehistö ja kapteenina Jonas Neuman[1]. Laivan kohtalo jäi selvittämättä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Snellman, P. W. (toim. Aarne Kopisto): Oulun laivoja ja laivureita 1816–1875, s. 251. Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva, 1974. ISBN 951-9306-02-1.