Toiveajattelu
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Toiveajattelu on argumentaatiovirhe, jossa asiat nähdään sellaisina kuin ne haluttaisiin olevan sen sijaan, että nähtäisiin ne sellaisina kuin ne itsessään ovat. Toiveajatteluun sortuvat päätöksentekijät sivuuttavat vakuuttavat todisteet, tieteelliset tutkimukset, rationaalisen ajattelun sekä olemassaolevan todellisuuden. Toiveajattelijoiden tavoitteena on ratkaista uskomustensa ja halujensa välinen ristiriita. Sen yleinen kaava on seuraava:
- Henkilö X esittää argumentin A
- Henkilö X esittää, että A on B
- Siispä B on tosi, kun A on tosi
Esimerkkejä toiveajattelusta argumentaatiovirheenä:
- Huh huh, onpa ollut kaamean kova ja vaikea kurssi! Mutta onneksi meillä menee loppukokeessa varmasti kaikki hyvin!
- Kun pikkuasiat saadaan sujumaan hyvin, isotkin asiat sujuvat ikään kuin itsestään!
- Ulkona on lämmintä ja aurinkoista, ostanpa vähän osakkeita! Eivätköhän nekin lähde nousuun.
Myös pörssispekulointi ja uhkapelit perustuvat usein toiveajattelulle, sillä inhimillisillä taloudellisilla toimijoilla on taipumus ylikorostaa onnistumisen mahdollisuutta ja aliarvioida riskit.