Toimituskielto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Toimituskielto (kreik. Αφορισμος, aforismos[1], lat. Suspensio) on kanonista oikeutta soveltavissa kirkoissa, kuten ortodoksisessa ja roomalaiskatolisessa kirkossa, kurinpitotoimenpide, jonka aikana pappi tai diakoni ei saa käyttää papillista arvoa osoittavia tunnuksia tai toimittaa kirkon pyhiä toimituksia. Toimituskielto voi olla täydellinen, jolloin kaikki toimitukset ovat kiellon kohteeksi joutuneelta papiston jäseneltä kiellettyjä, tai osittainen, jolloin vain tietyt toimitukset ovat kiellettyjä. Toimituskiellon aikana pappi pysyy papiston jäsenenä, ja toimituskiellon purkamisen jälkeen pappi voi toimia papillisissa tehtävissä kuten aikaisemminkin.[2] Toimituskielto on kurinpitotoimenpiteenä lievempi kuin ekskommunikaatio tai kielto osallistua jumalanpalvelukseen. Katolisen ja ortodoksisen kirkon lisäksi myös muun muassa anglikaanisessa ja episkopaalisessa kirkossa on käytössä toimituskielto.[3][4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimituskiellosta on kirjallisia lähteitä Cyprianuksen (k. 258) ajoista lähtien. Neokesarean kirkolliskokouksen (314–325) kanoneissa määrätään pysyvä toimituskielto tietyistä rikkeistä ja neljännessä kirkolliskokouksessa Karthagossa kanoneissa määrätään osittainen toimituskielto, joka kieltää piispaa vihkimästä pappeja.[2]

Toimituskielto Suomen ortodoksisessa kirkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ortodoksisessa kirkossa lain ortodoksisesta kirkosta perusteella hiippakunnan piispa voi määrätä papin tai diakonin toimituskieltoon enintään kuudeksi kuukaudeksi, jos tämä "opettaa, liittää saarnaansa tai levittää mielipiteitä, jotka ovat vastoin kirkon tunnustusta tai kanonista rakennetta" tai ei käyttäydy työtehtävissään ja niiden ulkopuolella "asemansa edellyttämällä tavalla". Tätä pidemmistä toimituskielloista tai pappeuden menettämisistä tai palauttamisista päättää piispainkokous hiippakunnan piispan esityksen pohjalta.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Horace Binney, Henry U Onderdonk, Episcopal Church, Diocese of Pennsylvania: The Law of the Suspension of the Clergy in the Primitive Church, s. 8. C. Sherman and son, 1855. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.6.2009). (englanniksi)
  2. a b ”Suspension (in Canon Law)”, The Catholic Encyclopedia. Vol. 14.. New York: Robert Appleton Company, 1912. verkkoversio (viitattu 8.6.2009). (englanniksi)
  3. Rhidian Jones: The canon law of the Roman Catholic Church and the Church of England, s. 132. Continuum International Publishing Group. ISBN 0567087174. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.6.2009). (englanniksi)
  4. David Gonzales: Episcopal Bishop Defends Suspension of Bronx Priest June 3, 1993. The New York Times Company. Viitattu 24.6. 2009. (englanniksi)
  5. Laki ortodoksisesta kirkosta 10.11.2006/985 Finlex. 10.11.2006. Edita. Arkistoitu 21.6.2016. Viitattu 8.6.2009.