Toimitusketju

Elannon Läyliäisten Meijerin maitoautonkuljettaja Jussi Ravantti nostaa maitotonkkaa auton lavalle yhdessä puolisonsa Elsan kanssa Lopella 1957.

Toimitusketjulla tarkoitetaan toimintojen kokonaisuutta, jossa tavarat liikkuvat raaka-ainevaiheesta lopulliselle käyttäjälle. Loppukäyttäjä voi olla yksittäisen kuluttajan lisäksi myös yritys tai muu organisaatio.

Toimitusketju koostuu kolmesta komponentista: materiaalivirta, rahavirta ja informaatiovirta. Ketjuun kuuluvat myös kaikki organisaatiot ja prosessit, jotka osallistuvat näiden virtojen käsittelyyn.

Supply Chain Councilin kehittämässä SCOR (Supply Chain Operations Reference) –mallin mukaisesti toimitusketjun prosesseja pyritään standardisoimaan yrityskohtaisesti, jotta prosessien historiatietoa pystytään hyväksikäyttämän tehokkaasti. Luonnollisesti tässä iso tekijä on informaatioteknologian tehokas hyväksikäyttäminen.

Materiaalivirta

Materiaalivirran ylävirtaan liittyy hankinta. Yrityksen ylävirtaan kuuluvat sen tavaratoimittajat ja mahdollisesti niiden tavara-/raakamateriaalitoimittajat. Kuljetuksien lisäksi materiaalivirran luonnollisena osana on varastointi. Varsinkin ylävirrassa toimitukset ovat varastojen välisiä kuljetuksia.

Usein materiaalivirrasta puhuttaessa mietitään kuitenkin vain alavirtaan liittyviä prosesseja, eli toimittamista asiakkaalle. Miten tavara toimitetaan eteenpäin jatkojalostuksen jälkeen? Nykytrendin mukaisesti logistiikan osia tai koko yrityksen toimitusketju on saatettu ulkoistaa kolmannelle osapuolelle (3PL, third-party logistics). Palveluvarastojen kautta esim. tukkuyritykset eivät välttämättä koskaan näe myymiään tuotteita. Ylävirrassa tavara toimitetaan palveluvarastoon ja alavirrassa palveluvarastosta suoraan asiakkaalle. Suomen suurimmat palveluvarastot ovat Itella Logistiikalla. Käytettyä materiaalia kierrätettäessä materiaali palautuu materiaalivirtaan ja tällöin puhutaan kierrätysvirrasta tai paluuvirrasta. Materiaalivirtaan liittyvät olennaisesti informaatiovirta ja rahavirta.

Informaatiovirta

Informaatio koostuu materiaalivirran prosessien mukaisista tiedoista. Informaation käsittelyn toimintoja ovat tukemassa tukitoiminnot, joita voivat olla esimerkiksi tuoterekisterit ja asiakasrekisterit. Ennen toimittamisessa kulkenut paperimäärä oli suuri, mutta nykyaikaisten järjestelmien ansiosta suuri osa paperille tulostettavasta informaatiosta on siirretty sähköiseen muotoon.

Toimitusketjun läpinäkyvyys tarkoittaa yhteistyökumppanien välistä tiedonsiirtoa, jotta toimitusketjun ylävirrassa toimittajat pystyvät ennakoimaan paremmin tulevan kysynnän määrän. Toimitusketjun seurantaa käytetään hyväksi operatiivisen toiminnan suunnitteluun yhä pienempien yritysten osalla (näkymä toimitusketjun läpi: inbound, warehousing, outbound). Informaatioteknologian ratkaisut ovat toimitusketjun osalta siis ratkaisevassa osassa sen tehostamisen ja seurantatiedon hyväksikäytön alueilla. Informaatiovirran hyödyntäminen mm. materiaalivirran seuraamisen osalta on oleellista. Informaation toimivuus on tärkeää, jotta materiaalivirassa ja rahavirrassa toimivat seurantatoimenpiteet ja yritystoiminnassa toimivat kehittämishankkeet ja laadun valvonta.

Rahavirta

Rahavirta voidaan näkökulmasta riippuen nähdä myös pääosin kassavirtana. Rahavirtalaskelman ja tuloslaskelman avulla selviää yrityksen tase, joka kertoo yrityksen tuottaman kassavirran ja kannattavuuden. Logistiikkakustannukset ovat keskimäärin 11,5% suomalaisten yritysten liikevaihdosta, ja 17% bruttokansantuotteesta. Rahavirta siis on huomattava, joten sen reaaliaikaisuus on erityisen tärkeää. Rahavirta voi kulkea toimittajalta asiakkaalle esimerkiksi myös hyvitysten tai vahingonkorvausten muodossa. Toimitusketjun rahavirtaan kuuluu kassavirran lisäksi investointiin liittyvien kustannusten aiheuttama rahavirta.

Katso myös

• Tilauspiste
• Arvoketju
• Varastonhallinta
• Toimitusketjun hallinta