Harrastus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Shakinpelaajia Kiovassa.
Postimerkkikokoelma keräilyharrastuksena.

Harrastus on säännöllisesti harjoitettua vapaa-ajan toimintaa, jonka tarkoituksena on rentouttaa ja tuottaa mielihyvää. Harrastamisen motiivina on nautinto ja kiinnostus aiheeseen, toisinaan jopa rahallinen palkkio. Harrastaminen voi johtaa jonkin hyödyllisen tiedon, taidon tai kokemuksen hankkimiseen ja karttumiseenlähde?.

Harrastuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillisiä harrastuksia ovat esimerkiksi keräily[1], nikkarointi, askartelu, urheilu, musiikki, pelaaminen ja lukeminen.

Monissa harrastuksissa, kuten lukupiireihin perustuvassa kirjallisuusharrastuksessa, tärkeä piirre on yhteisöllisyys – yhteisen harrastuksen kautta syntyy tiivis yhteisö, jonka jäsenet usein jakavat tietoa ja auttavat toisiaan hyvin epäitsekkäästi.[2]

Tähtitieteen harrastajat tekevät usein merkittäviä havaintoja ja ovat näin avuksi ammattilaisille. Ei ole täysin epätavallista harrastelijatähtitieteilijälle havaita uutta taivaankappaletta tai tapahtumaa avaruudessa. Joillakin muillakin luonnontieteiden aloilla harrastajahavainnot ovat tärkeitä (muun muassa biologian monilla osa-alueilla).lähde? Humanistisista tieteenaloista arkeologia on varsin suosittu harrastuskohde. Myös historian eri osa-alueet ovat monien harrasteina (sukututkimus, numismatiikka).

Avoimen lähdekoodin projekteihin osallistuminen on pääasiassa harrastustyötä, vaikka kaupallisen kehitystyön osuus on kasvanut yritysmaailman kiinnostuttua avoimen lähdekoodin kehitysmallista. Kuitenkin esimerkiksi opiskelijan harrastuksena alkanut Linux-käyttöjärjestelmä ja monet muut sovellukset ovat varteenotettavia kilpailijoita kaupallisille tuotteille.lähde? Sukua avoimen lähdekoodin projekteihin osallistumiselle on myös esimerkiksi Wikipedian toimittamiseen osallistuminen.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jukarainen, Ilkka: Suuri keräilykirja. Helsinki: Readme.fi, 2018. ISBN 978-952-321-328-9.
  2. Ahola, Suvi: Lukupiirien Suomi : yhteisöllistä lukemista 149 suomalaisessa lukupiirissä 2009. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos, 2013. ISBN 978-952-10-8591-8. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]