Bruno Bettelheim

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Bruno Bettelheim (28. elokuuta 190313. maaliskuuta 1990[1]) oli itävaltalais-yhdysvaltalainen itseoppinut psykiatrian professori ja kansainvälisesti menestynyt tietokirjailija.

Bettelheim tunnetaan esimerkiksi autismin syntyä koskevasta teoriastaan sekä satujen psykoanalyyttisista tulkinnoista[2]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bettelheim opiskeli Wienin yliopistossa Saksan kieltä ja kulttuuria, taidehistoriaa sekä filosofiaa. Bettelheimin tohtorinväitöskirja, jonka aiheena oli luonnonkauneus ja moderni estetiikka, hyväksyttiin vuonna 1937[3].

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bettelheim hoiti 12 vuoden ajan isältään perimäänsä puutavarayritystä[4].

Bettelheim joutui Dachaun ja Buchenwaldin keskitysleireille juutalaisen syntyperänsä vuoksi vuonna 1938, mutta onnistui vapautumaan yhdentoista kuukauden kuluttua vaikutusvaltaisten suhteidensa avulla. Tämän jälkeen hän pakeni Yhdysvaltoihin[4].

Bettelheim halvaantui helmikuussa 1990 ja teki itsemurhan hoitokodissa saman vuoden maaliskuussa. Hän oli 86–vuotias.[1]

Yliopisto-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bettelheim toimi vuosina 1944-1975 Chicagon yliopiston lastenpsykologian ja -psykiatrian professorina sekä yliopiston yhteydessä toimivan mielenterveyden ongelmista kärsivien lasten ja nuorten Sonia Shankman Orthogenic School -sisäoppilaitoksen johtajana[4].

Bettelheimin kuoleman jälkeen paljastui, että hänen yliopistouransa perustui tekaistuun koulutukseen ja työhistoriaan. Bettelheim oli väittänyt muun muassa hankkineensa psykoanalyytikon pätevyyden itse Sigmund Freudin oppilaana. Bettelheimin elämää ryhdyttiin tutkimaan postuumisti sen jälkeen, kun useat sisäoppilaitoksen entiset oppilaat olivat syyttäneet häntä väkivaltaisuudesta ja alistamisesta. Bettelheimistä kirjan kirjoittaneen Richard Pollakin mukaan Orthogenic Schoolin ihmeellisen hyvät hoitotulokset johtuivat pitkälti siitä, että Bettelheimin diagnoosit olivat hyvin löyhiä.[4][5][1] [6]

Teoriat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bettelheim uskoi autismin johtuvan siitä, että lapsen huoltaja tai hoitaja kohtelee häntä huomattavan tylysti, koska toivoo, ettei lasta olisi olemassa[7]. Bettelheim esitteli teoriaansa useissa artikkeleissa ja julkaisi vuonna 1967 aiheesta kirjan The Empty Fortress – Infantile Autism and the Birth of the Self. Bettelheimin teoria nimettiin myöhemmin "jääkaappiäititeoriaksi", ja psykiatrit kautta maailman alkoivat uskoa siihen. Identtisillä kaksosilla tehdyt tutkimukset todistivat myöhemmin Bettelheimin teorian vääräksi.

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Äidit, lapset, ongelmat (Otava, 1970)
  • Kibbutsien lapset: kollektiivisen kasvatuksen kokeilu (Otava, 1980; ilm. aiemmin 1972) ISBN 951-1-05766-9 (nid.)
  • Kyllin hyvät vanhemmat: Kirja lastenkasvatuksesta. (A good enough parent: A book on child-rearing, 1987.) Suomentanut Mirja Rutanen. Helsinki: WSOY, 1988. ISBN 951-0-15085-1.
  • Satujen lumous: Merkitys ja arvo. (The uses of enchantment: The meaning and importance of fairy tales, 1975.) Suomentanut Mirja Rutanen. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-12154-1.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tolvanen, Oili: Lapsipsykologi Bruno Bettelheim Freudin oppilas puolusti lapsen oikeuksia (tilaajille) Ihmiset: kuolleita. 15.3.1990. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.9.2019.
  2. Liisi Aunio, Satujen käyttäminen lasten psykiatrisessa hoitotyössä, opinnäytetyö
  3. Aesthetica. mahr's vierteljahrsschrift für ästhetik 4 (2001), Nr.1/März. "Die Traumdeutung" als Kunstphilosophie (Kuhns, Marquard, Ricoeur). Vortrag innerhalb der Reihe "Kunst und Psychoanalyse" im Institut für Wissenschaft und Kunst/Wien am 25. Juni 1993. 42385 Zeichen. http://homepage.univie.ac.at/peter.mahr/011f4-02.html
  4. a b c d In the Case of Bruno Bettelheim. Molly Finn 1997. http://www.firstthings.com/article/2008/08/006-in-the-case-of-bruno-bettelheim-15 (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Ron Grossman: Solving The Puzzle That Was Bruno Bettelheim Chicago Tribune. 11.11.1990. Viitattu 24.8.2013. (englanniksi)
  6. Molly Finn: In the Case of Bruno Bettelheim First Things. June/July 1997. Arkistoitu 20.2.2012. Viitattu 24.8.2013. (englanniksi)
  7. Bruno Bettelheim 1967: The Empty fortress. Infantile autism and the birth of the self. Sivut 125-129.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.