Ero sivun ”Bagvalin kieli” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
lähteen antama muoto
Rivi 2: Rivi 2:
| nimi = Bagval
| nimi = Bagval
| muu = Kvanada
| muu = Kvanada
| oma = бадвалга миц ''badwalga mic''
| oma = багвалазул мицIцIи, ''bagvalazul mic’c’i''
| eng = Bagval, Bagvalal
| eng = Bagval, Bagvalal
| fra = bagvalal
| fra = bagvalal
Rivi 17: Rivi 17:
| iso3 = kva
| iso3 = kva
}}
}}
'''Bagvalin kieli''' (бадвалга миц ''badwalga mic'') on [[bagvalit|bagvalien]] puhuma [[dagestanilaiset kielet|dagestanilainen kieli]]. Sitä puhutaan [[Venäjä]]llä [[Dagestan]]in tasavallan [[Tsumadan piiri]]n muutamissa kylissä [[Andijskoje Koisu]] -joen vasemmalla rannalla. Bagvaleja on muuttanut myös Dagestanin tasangon uudiskyliin sekä tasavallaan kaupunkeihin ja muualle Venäjälle. Bagvalit nimittävät itseään ja kieltään kotikyliensä mukaan. Yhteinen nimitys ''bagvalal'' on peräisin [[avaarin kieli|avaarin kielestä]].<ref name="jazyki 136">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom I | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 1997 | Sivu = 136 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>
'''Bagvalin kieli''' (bagvaliksi багвалазул мицIцIи,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki narodov SSSR: iberijsko-kavkazskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 1967 | Sivu = 351 | Tunniste = }}</ref> ''bagvalazul mic’c’i'') on [[bagvalit|bagvalien]] puhuma [[dagestanilaiset kielet|dagestanilainen kieli]]. Sitä puhutaan [[Venäjä]]llä [[Dagestan]]in tasavallan [[Tsumadan piiri]]n muutamissa kylissä [[Andijskoje Koisu]] -joen vasemmalla rannalla. Bagvaleja on muuttanut myös Dagestanin tasangon uudiskyliin sekä tasavallaan kaupunkeihin ja muualle Venäjälle. Bagvalit nimittävät itseään ja kieltään kotikyliensä mukaan. Yhteinen nimitys ''bagvalal'' on peräisin [[avaarin kieli|avaarin kielestä]].<ref name="jazyki 136">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom I | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 1997 | Sivu = 136 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>


1990-luvulla bagvaleja arvioitiin olleen 5–6 tuhatta henkeä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Krasnaja kniga jazykov Rossijskoi Federatsii | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 1994 | Sivu = 64 | Tunniste = ISBN 5-87444-018-6}}</ref> Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin kuitenkin vain 57 bagvalin puhujaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_04.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.2.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Väestönlaskennan tulosten perusteella lähes kaikki bagvalit pitävät itseään etnisesti ja kielellisesti [[Avaarit (Kaukasia)|avaareina]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.2.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>
1990-luvulla bagvaleja arvioitiin olleen 5–6 tuhatta henkeä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Krasnaja kniga jazykov Rossijskoi Federatsii | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 1994 | Sivu = 64 | Tunniste = ISBN 5-87444-018-6}}</ref> Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin kuitenkin vain 57 bagvalin puhujaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_04.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.2.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref> Väestönlaskennan tulosten perusteella lähes kaikki bagvalit pitävät itseään etnisesti ja kielellisesti [[Avaarit (Kaukasia)|avaareina]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.2.2009 | Kieli = {{ru}} }}</ref>

Versio 23. helmikuuta 2011 kello 11.54

Bagval
Oma nimi багвалазул мицIцIи, bagvalazul mic’c’i
Muu nimi Kvanada
Tiedot
Alue Dagestan
Virallinen kieli -
Puhujia 5 000 – 6 000
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto -
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta dagestanilaiset kielet
Kieliryhmä avaarilaiskielet
andilaiset kielet
ISO 639-3 kva

Bagvalin kieli (bagvaliksi багвалазул мицIцIи,[1] bagvalazul mic’c’i) on bagvalien puhuma dagestanilainen kieli. Sitä puhutaan Venäjällä Dagestanin tasavallan Tsumadan piirin muutamissa kylissä Andijskoje Koisu -joen vasemmalla rannalla. Bagvaleja on muuttanut myös Dagestanin tasangon uudiskyliin sekä tasavallaan kaupunkeihin ja muualle Venäjälle. Bagvalit nimittävät itseään ja kieltään kotikyliensä mukaan. Yhteinen nimitys bagvalal on peräisin avaarin kielestä.[2]

1990-luvulla bagvaleja arvioitiin olleen 5–6 tuhatta henkeä.[3] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin kuitenkin vain 57 bagvalin puhujaa.[4] Väestönlaskennan tulosten perusteella lähes kaikki bagvalit pitävät itseään etnisesti ja kielellisesti avaareina.[5]

Bagval kuuluu dagestanilaisten kielten avaarilaisen ryhmän andilaiseen alaryhmään. Kieli jakautuu kolmeen paikallismurteista koostuvaan murreryhmään.[6] Läheisimmät sukukielet ovat tindi ja tšamal. Bagval toimii kieliyhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Sivistyskielinään puhujat käyttävät avaaria ja venäjää.[2]

Lähteet

  1. Jazyki narodov SSSR: iberijsko-kavkazskije jazyki, s. 351. Moskva: Nauka, 1967.
  2. a b Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom I, s. 136. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2.
  3. Krasnaja kniga jazykov Rossijskoi Federatsii, s. 64. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.
  4. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
  5. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
  6. Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 291. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8.
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.