Didon kieli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dido
Oma nimi цез мец (cez mec)
Tiedot
Alue Dagestan
Virallinen kieli -
Puhujia 15 400
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto -
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta dagestanilaiset kielet
Kieliryhmä avaarilaiskielet
didolaiset kielet
ISO 639-3 ddo

Didon eli tsezin kieli (tseziksi cesjos mec) on tsezien eli didojen puhuma dagestanilainen kieli. Sitä puhutaan Venäjällä Dagestanin tasavallan Tsuntan piirissä, yksittäisissä kylissä muualla Dagestanissa sekä itäisessä Turkissa. Venäjällä kieltä kutsutaan etupäässä nimellä ”tsez”, kun taas georgialaisperäistä nimitystä ”dido” käytetään varsinkin georgialaisten kielitieteilijöiden teoksissa.[1]

1990-luvulla tsezin puhujia arvioitiin olevan yli 12 000 henkeä.[2] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 15 400 kielen puhujaa,[3] joista 15 300 Dagestanissa.[4] Aiemmissa väestönlaskennoissa tsezejä on pidetty avaareina.[5] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 12 500 tsezin puhujaa[6].

Tsez kuuluu dagestanilaisten kielten avaarilaisen ryhmän didolaiseen alaryhmään. Sen lähin sukukieli on hinuh. Kielen sanastoon ja osittain myös fonetiikkaan ja morfologiaan ovat vaikuttaneet avaari ja georgia. Murteita erotetaan 2–5.[1]

Kieli toimii kieliyhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Sivistyskielinään tsezit käyttävät avaaria ja venäjää. Vuonna 1993 julkaistiin tsezinkielinen aapinen,[7] mutta ajatus oman kirjakielen luomisesta ei ole saanut riittävää kannatusta.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III, s. 346–347. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
  2. Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 320. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8.
  3. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). Viitattu 22.2.2009. (venäjäksi)
  4. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. Viitattu 22.2.2009. (venäjäksi)
  5. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III, s. 346. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
  6. Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
  7. Krasnaja kniga jazykov Rossijskoi Federatsii, s. 63. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.
  8. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III, s. 347. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.