Ero sivun ”Tšamalalin kieli” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
linkki
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2: Rivi 2:
| nimi = Tšamalali
| nimi = Tšamalali
| muu =
| muu =
| oma = цIамалалдуб мицI ''c’amalaldub mic’''
| oma =
| eng = Chamalal
| eng = Chamalal
| fra = tchamalal
| fra = tchamalal
Rivi 18: Rivi 18:
}}
}}


'''Tšamalalin''' eli '''tšamalin kieli''' (tšamaliksi ''c’amalaldub mic’'') on [[tšamalit|tšamalien]] puhuma [[dagestanilaiset kielet|dagestanilainen kieli]]. Sitä puhutaan [[Venäjä]]llä [[Dagestan]]in tasavallan [[Tsumadan piiri]]ssä [[Andijskoje Koisu]] -joen vasemman rannan kylissä sekä [[Tšetšenia]]ssa Kenhinka-joen laakson kylissä. Tšamaleja on muuttanut myös Dagestanin tasangon uudiskyliin sekä tasavallan kaupunkeihin ja muualle Venäjälle.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 365 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>
'''Tšamalalin''' eli '''tšamalin kieli''' (tšamaliksi цIамалалдуб мицI ''c’amalaldub mic’'') on [[tšamalit|tšamalien]] puhuma [[dagestanilaiset kielet|dagestanilainen kieli]]. Sitä puhutaan [[Venäjä]]llä [[Dagestan]]in tasavallan [[Tsumadan piiri]]ssä [[Andijskoje Koisu]] -joen vasemman rannan kylissä sekä [[Tšetšenia]]ssa Kenhinka-joen laakson kylissä. Tšamaleja on muuttanut myös Dagestanin tasangon uudiskyliin sekä tasavallan kaupunkeihin ja muualle Venäjälle.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Nauka | Vuosi = 2005 | Sivu = 365 | Tunniste = ISBN 5-02-011237-2}}</ref>


1990-luvulla tšamaleja arvioitiin olleen 5–6 tuhatta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Krasnaja kniga jazykov Rossijskoi Federatsii | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 1994 | Sivu = 64 | Tunniste = ISBN 5-87444-018-6}}</ref> Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 2&nbsp;400 tšamalin puhujaa,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_04.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.2.2009 | Kieli = {{ru}}}}</ref> joista vain 354 asui Dagestanissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_06.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.2.2009 | Kieli = {{ru}}}}</ref> Väestönlaskennan tulosten perusteella lähes kaikki tšamalit pitävät itseään [[Avaarit (Kaukasia)|avaareina]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.3.2009 | Kieli = {{ru}}}}</ref>
1990-luvulla tšamaleja arvioitiin olleen 5–6 tuhatta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Krasnaja kniga jazykov Rossijskoi Federatsii | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Academia | Vuosi = 1994 | Sivu = 64 | Tunniste = ISBN 5-87444-018-6}}</ref> Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 2&nbsp;400 tšamalin puhujaa,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_04.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.2.2009 | Kieli = {{ru}}}}</ref> joista vain 354 asui Dagestanissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_06.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.2.2009 | Kieli = {{ru}}}}</ref> Väestönlaskennan tulosten perusteella lähes kaikki tšamalit pitävät itseään [[Avaarit (Kaukasia)|avaareina]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_04_01.xls | Nimeke = Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.3.2009 | Kieli = {{ru}}}}</ref>

Versio 19. helmikuuta 2011 kello 19.07

Tšamalali
Oma nimi цIамалалдуб мицI c’amalaldub mic’
Tiedot
Alue Dagestan
Virallinen kieli -
Puhujia 4 000 – 5 000
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta dagestanilaiset kielet
Kieliryhmä avaarilaiskielet
andilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1
ISO 639-3 cji

Tšamalalin eli tšamalin kieli (tšamaliksi цIамалалдуб мицI c’amalaldub mic’) on tšamalien puhuma dagestanilainen kieli. Sitä puhutaan Venäjällä Dagestanin tasavallan Tsumadan piirissä Andijskoje Koisu -joen vasemman rannan kylissä sekä Tšetšeniassa Kenhinka-joen laakson kylissä. Tšamaleja on muuttanut myös Dagestanin tasangon uudiskyliin sekä tasavallan kaupunkeihin ja muualle Venäjälle.[1]

1990-luvulla tšamaleja arvioitiin olleen 5–6 tuhatta.[2] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 2 400 tšamalin puhujaa,[3] joista vain 354 asui Dagestanissa.[4] Väestönlaskennan tulosten perusteella lähes kaikki tšamalit pitävät itseään avaareina.[5]

Tšamal kuuluu dagestanilaisten kielten avaarilaisen ryhmän andilaiseen alaryhmään. Kielen rakenteeseen on vaikuttanut voimakkaasti avaari.[6] Murteita on kaksi, joista toinen on lähellä godoberiä. Tšamal toimii kieliyhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Sivistyskielenään puhujat käyttävät avaaria ja venäjää.[7]

Lähteet

  1. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III, s. 365. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
  2. Krasnaja kniga jazykov Rossijskoi Federatsii, s. 64. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.
  3. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
  4. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
  5. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Viitattu 23.3.2009. (venäjäksi)
  6. Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 291. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8.
  7. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom III, s. 365–366. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2.
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.