Ero sivun ”Gamma-aminovoihappo” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: sr:Gama-aminobuterna kiselina |
p r2.6.5) (Botti lisäsi: ro:GABA |
||
Rivi 54: | Rivi 54: | ||
[[pl:Kwas γ-aminomasłowy]] |
[[pl:Kwas γ-aminomasłowy]] |
||
[[pt:Ácido gama-aminobutírico]] |
[[pt:Ácido gama-aminobutírico]] |
||
[[ro:GABA]] |
|||
[[ru:Гамма-аминомасляная кислота]] |
[[ru:Гамма-аминомасляная кислота]] |
||
[[simple:Gamma-Aminobutyric acid]] |
[[simple:Gamma-Aminobutyric acid]] |
Versio 3. joulukuuta 2010 kello 06.25
Gamma-aminovoihappo eli GABA (Gamma-aminobutyric acid) on tärkein aivojen ja muun keskushermoston hermosolujen toimintaa jarruttava välittäjäaine[1]. GABA:n välittämä viesti on luonteeltaan inhibitorinen eli vaimentava tai lamaava: GABA välittää hermosolulle käskyn vähentää toimintaa tai lopettaa toimintansa. Noin 40 % aivosoluista reagoi gamma-aminovoihapon inhibitoriseen vaikutukseen.[1] Yksittäisissä neuroneissa GABAn vaikutus voi olla myös eksitoiva eli kiihdyttävä. Elimistön tärkein kiihottava välittäjäaine, GABA:n vastavaikuttaja, on glutamaatti.
Gamma-aminovoihapon kemiallinen kaava on C4H9NO2, moolimassa 103,12 g/mol, sulamispiste 195-204 °C ja CAS-numero 56-12-2.
GABA:n merkitys elimistössä
GABA:n nauttiminen lisää kasvuhormonin ja prolaktiinin synteesiä. GABA voi auttaa nukahtamisvaikeuksista kärsiviä ja parantaa unen laatua.
GABA- eli gamma-aminovoihapporeseptoreita on kahta päätyyppiä; GABAA (ionikanavareseptori) ja GABAB (G-proteiinikytkentäinen reseptori). Myös GABAC-reseptori tunnetaan sekä reseptorien alatyyppejä.
Monet rauhoittavat lääkeaineet kuten bentsodiatsepiinit lisäävät hermoston GABA-pitoisuutta aiheuttaen hermoratojen toiminnan epäspesifiä, yleistynyttä hidastumista. Bentsodiatsepiiniryhmään kuuluvat lääkeaineet sitoutuvat GABAA-reseptoreihin, minkä vuoksi kyseisiä reseptoreita kutsutaan myös bentsodiatsepiinireseptoreiksi. Näitä reseptoreita on sekä aivoissa että sisäelimissä[1].
Bentsodiatsepiinit nostavat aivojen gamma-aminovoihappopitoisuutta, mikä aikaansaa keskushermoston toiminnan hidastumista tai osittaista lamautumista. Bentsodiatsepiineilla hoidetaan muun muassa unettomuutta, paniikkihäiriötä, epilepsiaa ja kroonisia särkyjä.
Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö voi aiheuttaa masennusta, koska bentsodiatsepiinit vähentävät aivojen serotoniinipitoisuutta. Bentsodiatsepiinit vähentävät myös aivojen muiden välittäjäaineiden kuten dopamiinin ja noradrenaliinin tuotantoa.
Myös barbituraatit sitoutuvat GABAA-reseptoreihin nostaen aivojen gamma-aminovoihappopitoisuutta. Myös monet epilepsialääkkeet (esimerkiksi valproaatti, vigabatriini, gabapentiini ja topiramaatti) tehostavat elimistön oman GABA:n vaikutusta.
Baklofeeni (Baclon, Baclopar, Lioresal) on GABAB-agonisti eli se jäljittelee GABA:n vaikutusta elimistössä ja sitoutuu GABAB-reseptoreihin. Baklofeenia käytetään yleisimmin keskushermoston toiminnan aiheuttaman liiallisen lihasjänteyden ja spasmien hoidossa. Sairauksia, joissa baklofeenia yleisesti käytetään, ovat muun muassa MS-tauti ja selkäydinvammat. Baklofeenista voi olla apua dystoniaan.
GABA:n puute voi aiheuttaa ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja epileptisiä kohtauksia.
Lähteet
- ↑ a b c Sosiaalisairaala.fi: C. Heather Ashton 2006: Bentsodiatsepiinit – vaikutukset – vierotus.
Aiheesta muualla
- PubChem: gamma-Aminobutyric Acid (englanniksi)
- KEGG: gamma-Aminobutyric acid (englanniksi)
- ChemBlink: 4-Aminobutyric acid (englanniksi)
- BioVita, Matti Tolonen: GABA eli gamma-aminovoihappo