Ero sivun ”Kiitäjälinnut” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: az:Uzunqanadkimilər |
BirdLife Suomi käyttää nimeä kirskulinnut |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Taksonomia/eläimet |
{{Taksonomia/eläimet |
||
| nimi = Kiitäjälinnut |
| nimi = Kiitäjälinnut |
||
| status = |
|||
| status_ref = |
|||
| kuva = Rubythroathummer65.jpg |
| kuva = Rubythroathummer65.jpg |
||
| leveys = 250 |
| leveys = 250 |
||
Rivi 22: | Rivi 20: | ||
| commonscat = Apodiformes |
| commonscat = Apodiformes |
||
}} |
}} |
||
'''Kiitäjälinnut''' |
'''Kiitäjälinnut''' tai '''kirskulinnut'''<ref>[http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml Suomessa tavatut lintulajit] BirdLife Suomi. Haettu 29.11.2010</ref> (''Apodiformes'') on lintulahko. Sen tieteellinen nimi tarkoittaa ’ilman jalkoja’, sillä lintujen pienet ja vahvakyntiset jalat soveltuvat huonosti kävelemiseen. Lentäessään kiitäjälinnut pitävät jalkojaan lähellä ruumistaan, jolloin ne vaikuttavat lähes jalattomilta. Varsinkin [[Kiitäjät (lintuheimo)|kiitäjät]] viettävät lähes koko elämänsä ilmassa. [[Kolibrit]] puolestaan ovat ainoita lintuja, jotka pystyvät lentämään paikallaan tai jopa taaksepäin niiden kapeiden siipien lyödessä 15–80 kertaa sekunnissa. |
||
Kiitäjälinnut jakaantuvat kolmeen heimoon: kiitäjiä on 67 lajia, [[puukiitäjät|puukiitäjiä]] eli töyhtökirskujia neljä ja kolibreja 325–340 lajia. Suomessa ainoana vakituisena lajina esiintyy [[tervapääsky]] (''Apus apus''). Suurharvinaisuuksina on lisäksi tavattu [[alppikiitäjä]] (''Apus melba''), [[vaaleakiitäjä]] (''Apus pallidus''), [[kafferikiitäjä]] (''Apus caffer'') ja [[piikkipyrstökiitäjä]] (''Hirundapus caudacutus''). |
Kiitäjälinnut jakaantuvat kolmeen heimoon: kiitäjiä on 67 lajia, [[puukiitäjät|puukiitäjiä]] eli töyhtökirskujia neljä ja kolibreja 325–340 lajia. Suomessa ainoana vakituisena lajina esiintyy [[tervapääsky]] (''Apus apus''). Suurharvinaisuuksina on lisäksi tavattu [[alppikiitäjä]] (''Apus melba''), [[vaaleakiitäjä]] (''Apus pallidus''), [[kafferikiitäjä]] (''Apus caffer'') ja [[piikkipyrstökiitäjä]] (''Hirundapus caudacutus''). |
||
== Lähteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
Versio 30. marraskuuta 2010 kello 02.26
Kiitäjälinnut | |
---|---|
Rubiinikurkkukolibri (Archilochus colubris). |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: |
Kiitäjälinnut Apodiformes Petrs, 1840 |
Heimot | |
|
|
Katso myös | |
Kiitäjälinnut tai kirskulinnut[1] (Apodiformes) on lintulahko. Sen tieteellinen nimi tarkoittaa ’ilman jalkoja’, sillä lintujen pienet ja vahvakyntiset jalat soveltuvat huonosti kävelemiseen. Lentäessään kiitäjälinnut pitävät jalkojaan lähellä ruumistaan, jolloin ne vaikuttavat lähes jalattomilta. Varsinkin kiitäjät viettävät lähes koko elämänsä ilmassa. Kolibrit puolestaan ovat ainoita lintuja, jotka pystyvät lentämään paikallaan tai jopa taaksepäin niiden kapeiden siipien lyödessä 15–80 kertaa sekunnissa.
Kiitäjälinnut jakaantuvat kolmeen heimoon: kiitäjiä on 67 lajia, puukiitäjiä eli töyhtökirskujia neljä ja kolibreja 325–340 lajia. Suomessa ainoana vakituisena lajina esiintyy tervapääsky (Apus apus). Suurharvinaisuuksina on lisäksi tavattu alppikiitäjä (Apus melba), vaaleakiitäjä (Apus pallidus), kafferikiitäjä (Apus caffer) ja piikkipyrstökiitäjä (Hirundapus caudacutus).
Lähteet
- ↑ Suomessa tavatut lintulajit BirdLife Suomi. Haettu 29.11.2010
Aiheesta muualla
- ITIS: Apodiformes (englanniksi)