Ero sivun ”Korallieläimet” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p [r2.5.2] Botti lisäsi: sah:Корааллар |
|||
| Rivi 85: | Rivi 85: | ||
[[qu:T'ika k'arachiq]] |
[[qu:T'ika k'arachiq]] |
||
[[ru:Коралловые полипы]] |
[[ru:Коралловые полипы]] |
||
[[sah:Корааллар]] |
|||
[[scn:Anthozoa]] |
[[scn:Anthozoa]] |
||
[[simple:Anthozoa]] |
[[simple:Anthozoa]] |
||
Versio 30. marraskuuta 2010 kello 00.27
| Korallieläimet | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Polttiaiseläimet Cnidaria |
| Luokka: |
Korallieläimet Anthozoa Ehrenberg, 1834 |
| Alaluokat, lahkot | |
|
|
| Katso myös | |
Korallieläimet (Anthozoa) on polttiaiseläinten (Cnidaria) pääjaksoon kuuluva luokka, johon suurin osa polttiaiseläinlajeista kuuluu.
Korallieläimiä on ollut merissä jo prekambrikaudella 500 miljoonaa vuotta sitten, joten ne ovat pisimpään säilynyt polttiaisluokka. Korallieläimet ovat säteittäissymmetrisiä, ja ne jaetaan symmetriatasojen mukaan kahteen alaluokkaan: sulkakoralleihin (Octacorallia) ja kukkakoralleihin (Hexacorallia). Kukkakoralleissa suuta ympäröi kuusi tai kuudella jaollinen määrä pyyntilonkeroita ja niillä on kuusi täydellistä väliseinää ruoansulatusontelossaan, kun taas sulkakorallit omistavat kahdeksan pyyntilonkeroa ja täydellistä väliseinää ontelovatsassa. Kukkakoralleihin kuuluvat myös merivuokot.
Korallit elävät joko kovalla alustalla tai liejussa ja hiekassa meren pohjassa. Korallieläimet viihtyvät parhaiten trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla päiväntasaajan molemmin puolin merialueilla, joissa veden lämpötila pysyy yli +20-asteisena ympäri vuoden. Ne ovat useimmiten hyvin kauniita ja värikkäitä, tähtimäisiä ja kasvinnäköisiä riuttaeliöitä.
Kivikorallit (Scleractinia) kuuluvat kukkakoralleihin, kun taas pehmytkorallit (Alcyonacea) ovat sulkakoralleja. [1]
Kaksi lahkoa, Antipatharia ja Ceriantharia, luokitellaan joko kukkakoralleihin [2] tai omaksi alaluokakseen Ceriantipatharia[1]
Ravinto
Ravinnokseen korallieläimet käyttävät pääasiassa planktonia. Jotkut korallit kuitenkin saalistavat selkärangattomia eläimiä ja pikkukaloja suulonkeroiden polttiaissoluilla. Suulonkeroiden välissä on putkimainen nielu, joka jakautuu ruoansulatuslokeroihin osittaisilla tai täydellisillä väliseinillä, jolloin ravintoa sulattava pinta on suurempi. Väliseinissä on myös ruoansulatusentsyymejä erittäviä soluja, polttiaissoluja sekä puolustamiseen tarkoitettuja lihaksia ja sukupuolirauhaset.
Lisääntyminen
Lisääntyessään korallieläimet vapauttavat sukusolut ontelovatsan ja nielun kautta. Hedelmöittyneistä munasoluista muodostuu planula-toukkia, jotka kiinnittyvät meren pohjaan ja joista muodostuu uusia polyyppejä. Korallieläinpolyyppi voi lisääntyä myös sekä suvuttomasti jakautumalla kahtia että silmikoimalla uusia yksilöitä, jotka jäävät emonsa luo kasvattamaan runkokuntaa.
Koralliriuttojen laaja kasvu perustuu monilta osin niissä eläviin symbioottisiin zooksantellileviin , jotka saavat koralleilta suojaa ja fotosynteesiin tarvittavia ravinteita, kuten hiilidioksidia. Isäntänä koralli hyötyy levien tuottamasta energiasta ja saa näin paremmat kasvumahdollisuudet. Korallit sijaitsevat suhteellisen matalilla alueilla, joten riutoilla olevat levät saavat hyvin valoa ja näin myös korallieläimet hyötyvät valon määrästä.
Uhat
Ilmaston lämpeneminen uhkaa koralliriuttoja sekä merenpinnan nousun että varsinkin pintaveden lämpötilan nousun kautta. Jos merivesi lämpenee 1-2 astetta, lämmönsietokykynsä äärirajoilla elävät korallit vaalenevat. Jos lämpötila nousee 3-4 astetta, koko riutta voi tuhoutua.[3]