Ero sivun ”Verenpisarat” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Botti Manually assisted solving of mixed interwiki; lisäsi: ca, hu poisti: la muokkasi: no |
||
| Rivi 55: | Rivi 55: | ||
[[bo:མངར་དྲིལ།]] |
[[bo:མངར་དྲིལ།]] |
||
[[bg:Фуксия]] |
[[bg:Фуксия]] |
||
[[ca:Fúcsia]] |
|||
[[cs:Fuchsie]] |
[[cs:Fuchsie]] |
||
[[da:Fuchsia]] |
[[da:Fuchsia]] |
||
| Rivi 66: | Rivi 67: | ||
[[it:Fuchsia]] |
[[it:Fuchsia]] |
||
[[he:פוקסיה]] |
[[he:פוקסיה]] |
||
[[ |
[[hu:Fukszia]] |
||
[[ml:ഫ്യൂഷിയ]] |
[[ml:ഫ്യൂഷിയ]] |
||
[[nl:Fuchsia]] |
[[nl:Fuchsia]] |
||
[[nds-nl:Bellebloem]] |
[[nds-nl:Bellebloem]] |
||
[[ja:フクシア]] |
[[ja:フクシア]] |
||
[[no: |
[[no:Fuksia]] |
||
[[pl:Fuksja]] |
[[pl:Fuksja]] |
||
[[pt:Fuchsia]] |
[[pt:Fuchsia]] |
||
Versio 21. lokakuuta 2010 kello 10.57
| Verenpisarat | |
|---|---|
 Siroverenpisara (Fuchsia magellanica) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Myrtales |
| Heimo: | Horsmakasvit Onagraceae |
| Suku: |
Verenpisarat Fuchsia L. |
| Katso myös | |
Verenpisarat (Fuchsia) on horsmakasvien suku, jonka monia lajeja kasvatetaan koristekasveina. Sukuun kuuluu ainakin sata lajia,[1] ja lisäksi on jalostettu useita lajikkeita. Useimmat lajit ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, mutta lajeja on myös Meksikossa, yksi Tahitilla ja neljä Uudessa-Seelannissa.[2]
Ulkonäkö
Verenpisarat ovat pensaita tai puita, jotka pudottavat lehtensä talveksi viileässä ilmastossa mutta kasvavat ikivihreinä lämpimämmillä alueilla. Niillä on tyypillinen, erikoisen muotoinen kukka, jossa terälehdet muodostavat alaspäin suuntautuvan torven ja sen kantaan kiinnittyneen kruunun.[3] Suurimmat verenpisarat ovat 12–15 metriä korkeita puita.[4]
Usein luullaan, että oranssinväriset verenpisaran kukat on jalostetty nykyaikana, mutta Lye's Unique -lajikkeen lohenpunaiset kukat ovat vuodelta 1886. Kestävä pensaslajike Charming-lajike on vuodelta 1877. [5]
Historia
Euroopassa verenpisaroita kasvatettiin ensimmäisen kerran 1780-luvulla. Useita 1800-luvulla jalostettuja lajikkeita viljellään edelleenkin. Vuodelta 1872 tunnetaan Bland's New Striped ja vuodelta 1880 Claire de Lune.[5]
Verenpisara ravintona
Verenpisaran hedelmät ovat meheviä, ja yhtä lajia kasvatetaan lähinnä marjojensa takia.[6] Koristekasveina kasvatettavat verenpisarat ovat kookkaita, noin 50 cm korkeita kasveja. Ne kasvavat pensaan muodossa, ja niiden kukat ovat melko isot, fuksianpunaiset. Uudessa-Seelannissa asustavat, hyvin harvinaiset Kakapot käyttävät verenpisaran hedelmiä ravinnokseen. Verenpisara on Kakapojen lempiruokaa.
Verenpisarat huonekasveina
Sisätiloihin kannattaa valita pienikasvuisia lajikkeita. Esimerkiksi lajike 'Ballet Girl' kasvaa vain 30-47 cm:n korkuiseksi, ja sillä on suuret, kerrannaiset, kirsikanpunaiset ja valkoiset kukat. Rentovartiset muodot, kuten lajike 'Marinka', sopivat mainiosti kukkapylvään päälle. Ne tulevat noin 30 cm:n korkuisiksi ja jopa 60 cm:n levyisiksi. Multa pidetään kosteana. Keväästä syksyyn kasvia lannoitetaan kerran viikossa miedolla nestemäisellä, kukkiville kasveille sopivalla lannoitteella. Keväällä voi ottaa puutumattomia pistokkaita ja myöhäiskesällä puolipuutuneita pistokkaita, jotka juurrutetaan kylvömullassa.
Lajeja
- Fuchsia fulgens – tuliverenpisara
- Fuchsia magellanica – siroverenpisara
- Fuchsia procumbens – kääpiöverenpisara
Lähteet
- Stephanie Donaldson: Kaunis ruukkupuutarha, Viherpiha, Gummerus 2002, ISBN 951-20-6062-0
Viitteet
- ↑ National collection (lajiluettelo)
- ↑ Fuchsia The Cultivation of New Zealand Trees and Shrubs
- ↑ Fuchsia Photos
- ↑ Fuchsia excorticata Kenneth i Stockholm
- ↑ a b Stephanie Donaldson s. 86
- ↑ Country fam and Garden